IRC-Galleria

Kuusi elämän faktaa!

1) Et voi koskettaa jokaista hammastasi kielelläsi.

2) Kaikki tyhmät, luettuaan edellisen faktan, yrittävät sitä.

3) Ensimmäinen fakta on vale.

4) Hymyilet nyt koska olet idiootti.

5) Näytät seuraavaksi tämän jollekkin toiselle idiootille.

6) Naamassasi on edelleen idioottimainen virne.

Can you tell me, softly
How you'll always haunt me
Can you help me
Hold me
Come to me now, slowly

You caress me, smoothly
Calm my fears and soothe me
Move your hands across me
Take my worries from me

I will sacrifice
I will sacrifice
All I have in life
To clear my conscience

I will sacrifice
I will sacrifice
All I have in life
Sacrifice, sacrifice

Can you feel me, solely
Deeper still and wholly
With your understanding
And your arms around me

Can you help me
Hold me
Whisper to me, softly
Move your hands across me
Take my worries from me

I will sacrifice
I will sacrifice
All I have in life
To clear my conscience

I will sacrifice
I will sacrifice
All I have in life
Sacrifice, sacrifice

I will sacrifice
Will sacrifice
Will sacrifice
Will sacrifice

Jep. Alkaa menee jo hermot niihin!

Taas ollaan saikulla. Kävin tänää terveyskeskukses ja laittoi viikon sairaslomalle tän nilkan takia. Ei se ole ku nyrjähtänyt, mutta kuulemma välteltävä liikaa rasitusta. Kyllä se tästä.

kiitän ja kumarran sinulle Rosmu<3 psst. se oli kyl mun vika. :D (hevosiahan ei syytetä)

Pitäisi ehkä noudattaa päivystyksestä saatuja ohjeita. Äsken menin siivoomaa kaikki kissanhiekkalaatikot, ja moppasin oikee kunnolla vessan. Kyllä nyt voin sanoa, ettei olisi kannattanut. Pyörryttää sen verran paljon.

Eilinen olotila ei ollut edes vielä paha, tuntuu vaan et silmät härittää entistä enemmän ja nilkkakin on paljon jäykempi, muista lihaksista puhumattakaan. :S

Mut ainakin hyvä uni pelasti kipua raastavan nukkumisen.

Olin tänään rosmulla hyppäämässä. Hyppäsin korkeimman esteen mitä oon koskaa menny, 90cm. Oon niin tyytyväinen päivän hyppyihin. Paitsi siihen viimeseen. Okserilla ei oikee onnistunu. Ei ole oikein kunnon muistikuvaa, et miten siinä kävi, mut yli ei kuulemma menty. Vissii lähti vähän poni käpälästä tms, ku löysin itteni maasta. Vielki hämärän peitos, sen verran muistan et kysyin varmaa yli 5 kertaa, et hyppättiiks oikeesti 90cm. :D Ja jotai loppukäynneistäkin muistan. Ja mm. et Kati meni puomien yli sillä. Olin Kaitsun sanojen mukaan kuulemma kysynyt mm. Et käynkö oikeesti koulua? Siis en tajuu mitn enää. o_O Nyt on jo hitusen parempi olo. Käytii päivystyksessäkin varmuuden vuoksi. Siel ne vaan vahvisti et on tärähdys. Kyllä tämä tästä. Kiitos Rosmu antoisasta kokemuksesta, kyl me niille viel kisoissa näytetään.

Ai niin ja sanottakoon vielä, että oli sellanen tunne ku menin tallille, et otampa Kaitsun mukaan, et kumminkin sieltä sukellan, ja kuinkas ollakaan. Nää on varmaan näitä naisen vaistoja.

Kaikesta huolimatta olen erittäin tyytyväinen suoritukseemme, ja hypyt onnistui ihan hyvin. Ellei pääkoppa huijaa. :D

olipa keran tyttö joka vittu söi kuus litraa makkarakastiketta. jos et kopioi tätä päiväkirjaas, ni saat maksasyövän joka uusiutuu 6 kertaa ja sun hiukset tippuu ja naama palaa kello 8.40 ens torstaina