IRC-Galleria

Valheita!
Valheita!
Kuulen taas valheita, porautuu kiinni, lyö vasaralla päähäni, tapa tunteeni, myrkytä toivoni, sanot ettei huomista enää tulekkaan vai? Vieläkin kuulen yhä asiaa samaa, jatkamme tätä rataa , elämä alkaa pyöriä tuhatta ja sataa. Kieli solmussa , kädet ristissä. Turha rukoilla, ei mikää voi sinua pelastaaaa. Hahaa.

Taas kirjoitamme.. Tälle ruosteiselle paperille. Kuinka elämä ottaa ja antaa..
Etkö koskaa nää, että valheesi satuttaa... . Aivan liikaa.
Älä puhu että ihmiset ovat pahoja.. Sinä olet.

Mitä on kokonaisuutena tästä elämän kamppailusta jäljellä, kun koko paska kaatuu päälle. Varoittamatta. Helppo selätys, hävinnyt matsi. Olet maassa ja selälläsi mahdottoman painava lasti. Huuda apua. Ojenna kättä. Pihise niin paljon kuin haluat. Kuka välittää?

Tämä ruoste tappaa kohta maan. Hävittää kaiken alleen. Mitä jäljelle jää.
Kysymykset piinaa , kun vastaukseksi jää .. Vain valhe, joka murenee maahan ja katoaa tuuleen. Tuulen viemänä valhe kiertää. Sairaus.

"Kun kuuntelet muita, et kuuntele itseäsi",
Siksi minä olin kuningas . Siksi minä olin Jumala. Olin suurempi kuin Jumala. Olin syrjäyttynyt kaiken muun että saisin olla omissa ylpeyksissäni. MINÄ olin valta. Kunnes syrjäytin itseni. Minulle raha ja valta oli suurempaa ja lähellä sydäntäni kuin oikeat ystävät. Valkoisissa kaavuissa, valkoisissa siivissä ja kultaisissa loistossa. Minä taas mustissa vaatteissa , valtikkana viikate ja istuimeni oli kullassa ja veressä. Minulla oli vain nahkaiset pimeyden siivet ja sarvet. He olivat kuolleet jotka olivat vastustaneet minua. Elämäni oma kuningas , elämäni oma tuho. Yrititte saada minut kuuntelemaan mutta mitä siinä kävi?
"Muut neuvovat luopumaan unelmista, ystävät toteuttavat niitä kanssani."
Mutta minä toteutin oman unelmani yksin ja se musertui suoraan jalkojeni alla kuin kuollut unelma , samalla maa petti myös valtikkani , kruununi ja valtani hävisi kuin tuhka tuuleen. Minä putosin ja te katsoitte pettyneinä, pidättelitte kyyneliä kunnes tajusin sillä hetkellä
"Edes yksinäisyys ei tule yksin."
En ollut yksin siellä pimeässä paikassa minne putosin, siellä oli muitakin jotka eivät kuunnelleet ystäviään. Samanlaisia hylkiöitä kuin minä. Hymyilin , tiesin että tämäkin oli unta . Mutta silti halusin jäädä sinne, ehkä kuulunkin tänne. Loin helvetin kun minut karkotettiin taivaasta.

Why am I so afraid? Not maybe be the dark. But lonely cold winter nights all alone. My dream, it hurts. Melody just makes me cry. So why am I still listening it? My dream. Friends, i love you <3
In my dream I woke up. Didnt see anything but sand. Gray sand . Why is the sky so empty? Why i dont feel anything. Stand up .. Why sould I even try? Keep on walking. Sand stinged me in the feet like a broken glass. My feet all bloody and sweaty.
Its a pity that I tried too hard, to get to an dead end. Ocean only. Waves hit the sand and my feet. Is this reality?
Watched the sea and wind blow, until I saw a ship. Ship left. Left me behind.
I saw everyone in there. Everyone. Why? Why didnt you say anything.. Why didnt I?
Ship was gone. Everybody was gone... Just sat in the sand near the sea. Hoping, that you would come back. But dont worry. Its only a dream. I hope it isnt real.