Olen unohtanut miltä näyttää ystävä,
se ystävä jonka vieressä itketään
elämää, kaikkea tätä jumalattoman
vaikeaa rakkaussuhteita, ystävyyttä,
iloitaan toisen vieressä onnesta.
MUTTA MILTÄ NÄYTTÄÄ SE YSTÄVÄ
JOKA VÄLITTÄÄ EDES VÄHÄN ?
Olen eksynyt valtatien risteyksessä,
elämän harmoniassa, olen hukannut
taskustani ne jyvät, tähdet jotka
antavat voimaa vielä kymmenen vuoden
jälkeenkin.
Mutta missä te olette ?
Olen unohtanut mistä tiedät löytää.
Missä minun paikkani on silloin kun olen
unohtanut, hukannut ystävyyden ?