Tänään tapahtu jotain mitä en olis uskon ikinä tapahtuvan :)
Käveltii koirien kanssa kadulla ja eikös siellä ollukkii sitte koira narussa tien toisella puolella ja sit sakemanni meidän puolella tietä kerrostalon pihalla.eli meil oli molemmil puolil haukkuvia ja räyhääviä koiria..Yleensä tässä kohtaa Robi vetää keuhkot täytee ja lähtee mukaan rähinään. Tällä kertaa,ihme ja kumma,herra käveli mun vierellä hieman vinkuen,mutta ei sen ihmeemmin muuten reagoiden. Olin ihmeissäni ja todella tyytyväinen. Tessa onneks osaa käyttäytyy aika hyvin hihnassa,ainaki niin kauan kunnes Robi räjähtää kunnol,sitte seki alkaa haukkumaa ja hillumaa, mut nyt kaikki meni erittäin hyvin.
sitte kun jatkettii matkaa, tulikii musta koira seläntakaa. Enhän mä sit heti huomannu vaan se oli noin 2m päässä meist ku sen vast tajusin. Menin vähä syrjää ku oltii kapeella pyörätiellä, ettei Robi ihan joudu puolen metrin päähän siitä.. Olin ihan varma että tulee sanomista, mut istutin Robin selkä sinne mustaan koiraan päin ja ootin et ne menee ohi. Pysyin ite rauhallisena koko ajan ja aattelin ihan jotain muuta ku sit mahdollist rähinää :P Se toimi! Ei tullu rähinää Robilta.
Noh,sitte jatkettii matkaa taas ni eikös ne kääntynkii takas päin :( Mä siirryin siitä syrjätielle ja mietin että on tässä koiran omistaja kun välttelee toisii koirii, koska ihan käännyin ympäri ja kävelin pois. Sitte muistin et vittu siellähän on se yks musta koira siel pihal aina haukkumas ja Robi sekoaa täysin sille,joka kerta. Noh,eihän me päästy ku puolee välii sit edellist tietä ku Robi alko jo jännittyy ja tuijotella sitä pihaa jne...vaikka toista ei edes viel näkyn, eikä se ollu meit nähny. Eipä auttan muu ku taas istutin Robin ja selkä sinne menosuuntaa eli se joutu tuijottelee toisee suuntaa. Sillai sain sen rauhottumaa ja rentoutumaa. Se rauhottu,mut se toinenhan ei ollu meit edes viel tajunnu eli oli hiljaa. Sit ku jatkettii matkaa ja päästii risteyksee mist se toinen koira jo näki meidät ni sehän pisti ihan hirveen haukkumisen päälle ja Robin kierrokset nous :( Tessa oli taas tässäkii hetkes tosi kiltti ja vaan ihmetteli, kehuin sitä. :P
Mä yritin saada Robin istuu toisee suuntaa, selkä sit toista koiraa kohti, mut robi pisti hirveesti vastaa ja halus tuijottaa ja rähistä. Ylläri sinänsä,huoh... Olin just onnistumas ku toiselt suunnalt tulikii musta belgianpaimenkoira joka alotti hirveen rähinän niin Robille ku sille toisellekii ja nyt kuoroon osallistu myös naapurin kultanennoutaja. Eipä auttan muu ku laittaa poika maahan selällee..Ei sitä saanu rauhotettuu muulla. Viel se yritti sielt ylös ja kaks kertaa onnistukii et jouduin laittaa sen maihin uudestaa..Siinä sitte oottelin et Robi rauhottu enneku päästin sen ylös. Ootin että se makaa täysin rentona maassa, ilman mitää jännitystä tai halua nousta, sit vast jatkettii matkaa. Päästii siihe pihan vastapäätä eli et ohi mennää ni eikös sama rähinä pihalta ja naapurin kultsi mukan. Ei muuta kun Robi selkä sinne pihalle päin ja ette arvaa mikä homma siinä oli .Mä en sitä siinä maahan yrittän ku oltii jo vähä etee päin päästy eikä Robin yritys ollu enää niin äänekästä ja holtitonta, vaan rauhallisempaa. siin istuessa oli pakko viel päästä kääntää päätä sinne pihalle päin ja kääntyy sillee et pääsis tuijottaa sit toista. Mut laitoin sitä istuu ja selkä sit toista päin. Varmaan siin meni vähintää 5min ja hiki siinä tuli mut en hermostun enkä turhautun enkä muutakaa vaan pysyin tyynen rauhallisena ite ja yllläri ylläri niin loppujen lopuks myös Robi rauhottu ja samalla hiljeni kaikki muutki. Ne naapurin koirat huomas Robin käytöksen ja energian muutoksen,et se ei enää ollu taisteluasemissa,vaan normaali vaaraton koira, joten niidenkii pullistelun tarve hävis siinä. Olin ihan hmeissäni et hei, mähän onnistuin :P Sitte jatkettii kävelyy eikä kukaa alottan enää rähinää, ei pihojen koirat eikä mun omat :) ja Robi käveli kiltisti kotii saakka hihna löysällä.Se taistelu minkä kävin siin pihan edessä Robin aknssa oli todellakin kannattava taistelu. sain itelleni rauhallisemman koiran :D
En olis ikinä uskon että näin käy, ku tiesin tuon kulmauksen olevan pahimpia paikkoja missä Robin kans joutuu käymää, kun siel on niin kovaäänisiä ja kiihtyneitä koiria ja toinen vielä on samaa rotua kun siinä joka Robin päälle pentuna kävi. Tän tapahtuman avul tulee varmaan jaksettuu pitkälle, ku muistaa kuinka onnistu saavuttaa aivan ite jotain ja sai koiratkii rauhalliseks ja kuuntelemaa :D
en olis ikinä uskon,mut niin se vaan menee, sitä onnistuu itekkii kun tarpeeks vaan yrittää ja tärkein: pysyy rauhallisen itsevarmana...