Toyotistithan ovat jo ihmislajina aivan eri
kehityshaaraa kuin normaali ihminen. Toyotistin
elämässä on vain kolme kehitysvaihetta, kuten
perhosella konsanaan. Teinicorolla-jormacorolla-
pappacorolla
Toyotalla ajaminen on tiettävästi periytyvä
ominaisuus, kuten moni muukin haitta ja häiriö.
Tuleva toitsupoitsu imee kaiketi jo
äidinmaidossa taipumuksensa isiensä synkkään
perintöön. "Toiota korolla!" on monen peräkammariin
syntyneen ensimmäiset sanat, ja varmasti myös monen
katkerat viimeiset. Toyotien ja itsemurhien suuri
määrä Suomessa ei voi olla vain sattumaa.
Toyotamiehen elämässä on kolme huipentumaa :
- amiksen metallilinjan päättötodistuksen saaminen
- ajokortin saaminen
- oman Toyotan saaminen
Muusta saamisesta ei sitten voida juuri puhua.
Toyota-Tompan Loppuelämä kuluukin pääosin saamisen
yrittämisessä.
Kun tuo untuvaviiksinen Tomppa viimein kokee
elämänsä täyttymisen -eli saa Corollan-, alkaa
armoton Teinicorollavaihe. Missä tahansa on
parkkipaikkoja ja nakkikioskeja, siellä on
lippalakkipäisiä finninaamoja liimailemassa
Twincam Turbo Playboy- tarroja aasialaisautojensa
ruosteisiin takakontteihin.
Toyotakuskin puberteetin tiedetään puhjenneen,
jos Corollaan ilmestyy ikkunoihin
tummennuskalvot. Näkösuojilla on tietty
tarkoituksensa. Ensisijaisesti pyritään estämään
naaraita näkemästä kuinka ruma luuseri Corollassa
se oikein metsästääkään. Jos pakkanen ja
humalatila ovat riittävät ajamaan naaraan ansaan,
niin tämän jälkeen tummennuskalvojen tarkoitus on
estää muita huomaamasta että kuinka tavattoman
rumaa akkaa Corollaan oikein pukkaakaan. Ruma
kottarainen kun viihtyy harvemmassakin pöntössä.
Corollaihmisen koko maailma on kovin erilainen.
Mikään muun automerkin kuin Toyotan ei tiedetä
kulkevan kovempaa pelkällä ratin ja pakoputken
pään vaihtamisella. Toyotateini kutsuukin
vaihdekepin pään koristelemista "Tuningiksi" ja
Bilteman 7000 W TriplaSubwoofereita "HiFiksi"
Jatkuva basson lönkytys estääkin tehokkaasti
Tompan kiveksiä laskeutumasta, mistä olkaamme
kiitollisia.
Corollamaailmassa kaikki on mahdollista. Koska
kaikki maapallon Toyotat ovat samannäköisiä rumia
ruosteisia tölkkejä, tunnistaa Corollakansa
omansa vain hajun perusteella. Sen takia joka
ikisessä Toyotassa on nippu erivärisiä ja
hajuisia "tuoksuvia" kuusia, joiden
hajuyhdistelmän perusteella Tomppa löytää
parkkipaikalta aina omansa.
Kun usean vuoden onanoinnin ja
ringissä syljeskelyn uuvuttamat Tompat viimein
tulevat keski-ikäisiksi, heistä tulee Jormia.
Jormat eivät ole onnistuneet elämässään missään,
vähiten autonvalinnassa. Vanhat Toyotat muuttuvat
vain uudempiin Toyotoihin.
Jormat kulkevat kivipestyissä farkuissaan ja
mokkaliiveissään katse alas painuneina vaimonsa
takana, viikset supattaen. Vaimo on aina vaan
enemmän vihainen ja kakarat muistuttavat aina
vaan enemmän naapurin setää.
Jormat ovat luovuttaneet, Jormat ovat harmaata
seinätapettia harmaissa Corolloissaan.
Pappacorollat ovat niitä ruskeita tai sapen
vihreitä vm. -68 autoja, jotka matelevat
savuttamassa aina siellä missä on kiire. Niiden
sisällä kituu vihaisia pulisonkipappoja
liikennettä ja omaa turvallisuuttaan
vaarantamassa. Corollapapat eivät näe, sen
koommin kuin ymmärräkään enää mistään mitään.
Eläviä ruumiita liikkuvissa ruumisautoissaan.
Kumpikin loppusuoralla matkallansa maatumiseen.