IRC-Galleria

Pim, pam, pim, pom... jne. Mikäs sen helpompaa kuin aloittaa säveltäjän ura. Turhamaisuus ja avuttomuuden tunne heräilevät mielen syövereissä ja käskevät luovuttamaan ennen kuin aivot kuluvat puhki. Ei auta, ei. Täytyy kahlata läpi soiden ja lumihankien, jotta saataisiin jotain aikaiseksi. Kuluneet sormenpäät sanovat irti viimeisen sopimuksensa, kun huomaavat kaljuuntuneensa, ja veri tihkuu paksun nahkakerroksen kraatereista. Korvat aloittavat - kyllästyksissään ikuiseen meteliin - mielenosoituksen kovia ääniä vastaan ja tinnittävät minkä kerkeävät. (On tämä niin ihanaa, suosittelen kaikille!)

Nyt tässä vaiheessa palaan otsikon kysymykseen: "Mistä syntyy inspiraatio?" Tilanne on siis sellainen, että olet väsynyt ja käyttänyt viimeiset järjen rippeesi jo kaksi tuntia sitten, vuodat verta sormiesi tulehtuneista haavoista, korviasi särkee ja paperia(minulla ei ole sitten Guitar Pro:ta) on kulunut ainakin puoli riisiä. Siis: jos inspiraatiota ei ole syntynyt neljän tunnin ahkeran pohdiskelun tuloksena, niin miten se voisi syntyä tässä äsken kuvaamassani loppuunkulumistilanteessa (tämän hetkinen olotilani - BTW)? Ei olekaan mikään ihme, että kaikki säveltäjät ovat aina hieman omalaatuisia tai alkoholiin sekaantuvia persoonia. Onhan se sitten muiden hauska antaa kritiikkiä ja arvostella toisten verellä, hiellä ja heikolla mielenterveydellä aikaansaamia 'lurituksia'.

Niin. Lopuksi kehotan kaikkia musiikillisesti lahjakkaita ja vähemmän lahjakkaita odottamaan sitä oikeata H-hetkeä, milloin tämä inspiraation muusa tulee puhuttelemaan mieltä. Muuten takaan kaikille oikein turhamaisia ja kettumaisia sävellyshetkiä!