No joo siin men se maanantai ja onneks meniki. Vittu et voi joskus mennä asiat päin koivikkoa...
Turhaan koko viikko sitä päivää odotettiin, alamäki alko jo aamu kahdeksalta ja lopult ylty niin hurjaks et loppuillasta oli jo murtunu kaikis törmäyksis viimesetki luut selkärankaa myöden.
Ei noin huonoo päivää kyl tarvi usein kattoo. Kaikki jutut tuli NIIN puun takaa ettei ikin olis voinu arvatakkaa. Puheaikaaki on kulunu varmaa pari tuntia ku olen jennan kans pohtinu näit syntyjä syviä.
Vähä liia hyvi tää kesäloma täs meniki, kyl jotai kamalaa pitiki tapahtuu ettei vaa tulis hyvää kesälomaa. Loistavaa viimest kolmee viikkoo täs nyt sitte vaa itse kullekkin, enjoy.
(Niin mä ja Jenna ainakin tehdään...)