IRC-Galleria

01. Kuka olet?
02. Olemmeko ystäviä?
03. Koska ja miten tapasimme?
04. Oletko ihastunut minuun?
05. Pussaisitko minua?
06. Anna minulle lempinimi, ja kerro miksi valitsit juuri sen?
07. Kuvaile minua yhdellä sanalla
08. Mikä oli ensivaikutelmasi minusta?
09. Oletko edelleen samaa mieltä?
10. Mikä muistuttaa sinua minusta?
11. Jos voisit antaa minulle mitä tahansa, mitä se olisi?
12. Miten hyvin tunnet minut?
13. Koska näimme viimeksi?
14. Halusitko joskus kertoa minulle jotain, mitä et ole pystynyt kertomaan?
15. Aioitko pistää tämän blogiisi ja katsoa, mitä minä kertoisin sinusta?

Sinä, joka luet tätä, kuvaile minua yhdellä sanalla.
Siis vain yhdellä ( ! ), ja sen jälkeen laita tämä omaan päiväkirjaasi, jotta näet mitä muut ajattelevat sinusta.

Nii joo. Pitäs varmaan tähänki jotain kirjoittaa. No iteppähä pyysitte.
Oli kirkas kaunis kesä aamu. Aurinko lämmitti Rosan kasvoja. Hän oli juuri herännyt noin kello puoli yhdeksän. Hän voisi makoilla vaikka koko loppuaamun siinä, olihan nyt kesäloma.
Hän nousi hitaasti ylös ja katsoi hyttysten puremilla olevia jalkojaan. Ja lähti hitain askelin kävelemään alakertaan. Rosa söi aamupalan, otti karkit ylös ja alkoii katsoa MTV:tä.
Myöhemmin häntä kyllästytti ja hän päätti mennä tietokoneelle. Hän avasi hopeanharmaan kannettavansa ja painoi on/off nappia. Kone käynnistyi. Hän meni heti meseen ja irc-galleriaan.
Täyttääkseen tyhjää aamuaan hän katsoi satunnaisia kuvia ja puhui vähän mesessä. Lopulta hän vaihtoi yövaatteet tavallisiin vaatteisin ja keksi kirjoittaa päiväkirjaa. Ja tässä sitä ollaan.

Nii että sellasta.

Vuonna 1933 pieni tyttö joutui murhaajan uhriksi. Murhaaja hautasi tytön elävältä maahan toistaen samalla sanoja “Toma sota balcu“.

Nyt kun olet nähnyt ja toistanut mielessäsi nämä sanat, tulet tapaamaan murhatun tytön. Ensi yönä, kun olet nukahtanut, tyttö ilmestyy makuuhuoneesi kattoon ja tukehduttaa sinut samalla tavalla kuin hän tukehtui itse.

Jos kirjoitat tämän tarinan omaan blogiisi, hän jättää sinut rauhaan. Hyvät tekosi palkitaan