istun yksin hiljaa pimeässä huoneessa, äänettömästi huudan, tahdon salaa että jokku avaisi oven vaikka väitän että haluan olla yksin, mutta enää kukaan ei nää lävitseni, ehkä hyvä niin. Kukaan ei ymmärrä mutta kaikki ymmärtävät liiankin hyvin, ristiriitaista eikö ? mutta nyt pyydän anteeksi sitä kaikkea pahaa mitä olen syntyessäni tähän maailmaan tuonut, anteeksi... kuiskaan kaikki nämä sanat seinille ettei paha olo tatuoituisi sisimpääni.