IRC-Galleria

meillä päin on ihan vitun loistava kotiarestikäytännöt ((;

Viime vuodet on laittanu tosissaa miettimää et haluanko elää//
niin loppu ettei jaksais edes hengittää//
Oon saanu kaiken mitä ikiin oonki pyytäny//
sekään ei oo mua onnelliseks tehny//
Mitä sitte ku mikään ei tunnu miltää?//
mitä jos en täst selviäkkää...//

Miks me täällä ollaan ku kaikkiin sattuu//
lopult kaikkien päälle nää seinät kaatuu//
onko millää merkitystä?//
miks en löydä pahalle ololle selitystä//
mun hymy on yhtä suurta esitystä//
elämä on näytelmä//
minä näyttelijä//
joskus vaan osaan rooliini eläytyä//
Jos mä elämän tarkotuksen tietäsin//
kaiken paskan mä mukisematta nielisin//
tai no niin oon tehny tähäki asti//
ollu hiljaa... valitettavasti//
Elämä on pienestäkii//
jaksatko pitää sillan kaiteesta kii//
mitä jos VR ei olis ollu myöhäs sitä kymmentä minuuttii//
Mun ei tarvis enää kärsii eikä hymyillä myöskää//
ei tarvis koittaa ilma sipii lentää//
Haluisin olla pilvien päällä kaunis enkeli//
aika vitun klisee mut se vaatii minun henkeni//
mut laiska ihminen ei oo haluamansa etee//
valmis yhtää mitään tekee//
Niin ilmeikäs, niin iloinen ja niin positiivinen asenne//
näin moni mua kuvailee, tietäisivätpä totuuden//
Mut minkälainen se sitten on ? kun en tiedä itsekkään//
musta ei oo kun itseeni pelkäämään//

Matka on pitkä mutta sen kuljen, lepään hetken ja silmäni suljen, jatkan kun jaksan, reitti on selvä, hieman myös pelkään, mutta se ei haittaa kun sä pidät mua kädestä ♥

Jag har varit länge, svalde jag smärtan och fördonklad närvaron av ondska. Mitt liv harv varit ett helvete, jag har missbrokat droken och lace mig själv, jag grät i två år varje jävla natt och hoppade att jag inte längre vaknar på morgen att jag inte längre har att hantera. Jag har desingnat at min liten sinne att begå självmord. Jag är rödd för mig själv, jag hatar och föraktar mid själv. Jag inte riktigt vil leva, eftersom det hittills jag bor bara skadar mig själv och andra. Jag är trött för spela att allt är bra, men i slutändan är det viktigare för mig att folka tror att jag var okej som det är att jag kan rigtigt bra. Jag hade aldrig kunnat föreställa mig att jag en allvarlig depression. I motsats till vad som hände, men jag är fortfärände vid liv ocg för mig är en stort problem. Tvungen att klara är bara framåt, oavsett hurt de krafter skulle tvingas till slut om tiden jag hatar mig själv och jag vill lida och livet ger mig mest av allt lidande minuter.
Jag är just så trött...

Jotenkii tyhjä olo

WOHOOO!!!! Rakkahin Riejuni olit eilisee päivää asti vaa lojunu taka pihalla melkein 2kk (äiti ei tykänny ku oli liikaa virivirii) Noh kilttini lapsena laitoin toisen kurin takas ja menin pyytää avaimii, äityli väitti kiven kovaa ettei avimet oo sillä jonka seurauksena etin niit fucking avaimii kolme päivää mun huoneesta turhautumisee asti ja lopult hain ruuvimeisselin ja tuhosin ihan vituiks sen virtalukon... Eilen äiti pyyteli kovasti anteeks ku sillä oli loppujen lopuks sitte ollukii ne avaimet, nappasin avaimet kouraa ja jännitys tiivitsty et sopiiko ne enää siihe paskottuun lukkoon JA NE KÄVI VIELÄKIINNN!!! mutta akku oli loppu -,-" Työnsin sen rohjon käyntii ja ajellu tän päivää ja äsken pakoputki sano ittesä irti ja tippu tiellä, Muuten hyvä mopo mutta helvetisti pikku vikoja... Mutta eipä tule ihan heti toista samanlaista vastaan... Ajelen tolla vuoden laittelen sitä kuntoo ni varmaan jollekkii keräilijälle tai jollekkii kelpaa Suomen ainut Rieju rs1 evolution cc 50, ainakii toivon nii :d

There is wonderfull and colorfull world, but somedays all what I can see is the darknes of this fucking world. My life is juts like a coloring book and you, my love have the colors. This is my happy world of depression

Mä alan taas tippuu//
pikku hiljaa ote elämästä taas lipsuu//
Vahvempi lääkitys//
silti katoo taas elämisen merkitys//
näyttää voivan paremin//
silti miettii koska on kärsinyt tarpeeksi//
Iltasin toive ettei tarvis aamulla herätä//
ei tarvis enää sekunttiakaa pelätä//
Myönnän, mä oon heikko//
oon vielki se joka sillalla seiso//
Luulin et jaksasin//
mut ei, taas mä elämän seinää päin paiskasin//
Päällepäin sitä mitä multa halutaan//
sisäisesti tää elämä mua kaduttaa//
Enää jälellä pieni toivon ripe//
mul on paha olla taas, mitäpä sitte//
Pitää jaksaa//
vaikka ei haluaiskaa//
Mut joskus on pakko saada levähtää//
pakko pysähtyy miettimää//
ja muistaa et voimat loppuu ennenpitkää//

I have fallen to my knees, as I sing lullaby of pain