IRC-Galleria

"So I finally bought Frances...and thus my life was changed forever."

Sitä paitsi.

Minda nukkuu kaiuttimen vieressä lattialla, eikä säpsähdä vaikka Conjugal Burns alkaa ja mulla on kaiuttimet aika isolla volyymilla. Osmokin nukkuu aina rauhassa ja täysin tuhahtelematta, jos The Mars Volta soi. Meidän koirilla on hyvä maku.

I've got to get born
Just so you know

http://viewmorepics.myspace.com/index.cfm?fuseaction=viewImage&friendID=2167133&albumID=165620&imageID=738362


The Mars Volta on yksi asia jota en ihan ymmärrä. Mutta ei se mitään, koska rakastan sitä. Luin äsken sitä The Bedlam in Goliathin julkaisupuhetta, joka siis löytyy osoitteesta www.themarsvolta.com ja totesin että kirjoittaja on enemmän kuin oikeassa.


"If you don't have these albums, you need them. If you do have them then you know exactly what I'm talking about and you're anticipating The Bedlam in Goliath more than any other record this year. And you know, as I do, that if the Volta comes to your town for a show that you HAVE TO be there or a little bit of your soul dies. That's a science fact."


No, ei ehkä aivan minun kotikaupungissani, mutta kuitenkin paikassa jonne minun oli mahdollista päästä. I still feel bad about not being there. Ja nyt mä etsin jostain keinoa sanoa niille, että tulkaa nyt saatana jo Suomeen. Mietin myös, kuinka sanon sen kuulostamatta täysin tollolta. Ne on kuitenkin Cedric Bixler-Zavala ja Omar Rodriquez-Lopez. Ne on ne tietyt pienet afromiehet, joille kumartaisin hyvin mielelläni. "The soaring intensity of Viscera Eyes" - no, äläpä muuta sano. Mulla alkaa olla jo aika jäinen olo, kun on mennyt niin monta kertaa kylmiä väreitä.

Maybe I am crazy but if this isn't perfect than I don't know what is.

shoot five Kakkos