IRC-Galleria

Heräilin jo puoli yhdeksältä tänä aamuna, weirrrd. Saattoi kyllä johtua siitäkin, että verhot oli koko yön auki ja näin ollen auringonvalo pääsee sisään. Minna nukkuu vielä. Mä ehdin jo syödäkin. Ruispuuroa+kirsikkahilloa+ruskeaa sokeria ja leipää+kurkkua ja kupponen maitoa. Kävin Töhnän kanssa parvekkeella ja nyt se ei muuta teekään kuin istuu siinä oven edessä ja tuijottaa ulos. Söpö. Heräsin muuten jossain vaiheessa aamua myös siihen, kun se rapuutti jotain sängyn alla.

Oon varmaan laihtunut viis kiloa tämän viikonlopun aikana (toivottavasti). Ollaan liikuskeltu Minnan kans niin paljon. Enkä oo syöny edes yhtään karkkia! Perjantaina tehtiin se piiitkä kävely ympäri Seinäjokea ja otettiin kuvia ja hölkättiinkin välillä. Ja tavattiin aivan ihana pörröinen koira! Se oli ihan sairaan iso. Ja likainen. Mutta söpö. Ja sit eilen me käytiin ensinnäkin Simpan kanssa lenkillä ja sen jälkeen kaupungilla ja sitten oltiin joku tunti ehkä uimassa ja then again kaupunkikävelyä. Mulla oli tiukat farkut ja niskalenkkitoppi ilman rintsikoita ja kaikki kyyläs. Mutta oli ihanaa olla ulkona niinkin vähissä vaatteissa ilman että oli kylmä. Illalla tehtiin sitte se pieni retkentapainen tuonne yhteen puistoon. Mä söin pari leipää ja sitte me syötiin dallaspullia ja juotiin siideriä. Ja lopuksi laulettiin siinä viltin päällä. Niin joo ja Simppa karkas kerran. :D Mun piti tietysti ottaa se kiinni. Vähän päässä heitti, kun olin ensin maannut siinä viltillä lievissä alkoholihuuruissa ja sitten nousin pikavauhtia ylös ja lähdin kauheaa vauhtia juoksemaan sen koiran perään. Muutenkin tuottaa hankaluuksia tuollanen makuuasennosta nouseminen. Mut sain mä sen koiran kiinni.

Nyt vois taas keksiä jotain. Täällä pitäis siivota ja pakata kaikki loputkin kamat. Hoaah. En vaan tiedä että minne mä ne oikeen ajattelin pakata. Ehkä mä hyödynnän noita maitokoreja. Or something.

Sidukkaa puistossa niinku. Makoiltiin viltin päällä Minnan kans ja laulettiin biisejä, jotka tuli mun soittimesta. Oli kivaa mut vähän kylmä. Niin ja Simppakin oli siellä. Huvittais lievästi mennä johonkin bileisiin tanssimaan, mutta mistäpä mä bileet taion. Ainakaan sellaiset, joihin oon tervetullut ja joissa tanssiminen on itsestäänselvyys. Joku keikka ois kiva. Miks Suomessa keikkailee vaan hevibändit? Tai iskelmät.

Kuuntelen tässä tätä kipaletta, jonka se ihana pianonsoittaja oli laittanut nettiin ladattavaksi ja vetistelen, koska on niin vitun surullista miten harvat ihmiset ymmärtää oman voimansa. Ja miten monet antaa periksi, koska ei ymmärrä uskoa siihen mitä oikeasti haluaa.


USKOKAA NIIHIN TYPERIIN UNELMIINNE, hitto soikoon. Uskokaa, niin ne lakkaa olemasta typeriä ja mahdottomia ja huonoja ideoita. Anything is possible.


And so, the world is beautiful. Today.


p.s. Rakastan Mike Dooleyta ja sen jokapäivisiä viisauksia. Kuten se tämänpäiväinenkin.



"Isn't it nice to know that you haven't yet laughed, all that you'll laugh? That you haven't yet met, some of your very best friends? And that you haven't yet dreamed, all that you'll manifest?

That all bridges will be mended? That all sadness will be healed? And that life never ends?
That all of your challenges will be won? That all of your triumphs will be shared? And that the difference you'll make, has already begun?

Well, it is for me, because I also know that if you don't see these things yet, you will.

Could it get any better?


To me, Sari, it's like life is one big, long Friday. "

Tämä levy ei selvästikään ollut mikään huono heräteostos. Tällasta ihanaa hengausmusaa. Sitä paitsi Erykah on ihana.

Joku tyyppi otti muhun yhteyttä tänään aiheesta tämä asunto ja siihen muuttaminen. Noo se tuli sitte tänään katsomaan sitä ja mä oikeen säikähdin kun se oli yks tyyppi meidän koulusta. Tai en mä tiedä onko se jo valmistunut, muttah kuitenkin se hengaa siellä aina joskus.

Ville meni junaansa ja olen täällä iiihan yksin. Minna tulee illalla. Koko viikonlopuksi. Ja jelppii sitten maantaina muutossa.


Mut joo meitsi rupeaa nyt pelaamaan.

LÄSKI-TESTI,
jos saat 12 tai yli, olet läski.

[x] jos näät jollain kaverillas karkkia, menet pyytämään sitä häneltä
[x] puhut usein ruoasta
[x] pidät syömisestä
[ ] katsot ruokaan liittyvät mainokset tarkemmin
[ ] käytät suurimman osan rahoistasi ruokaan
[ ] haluat joululahjaksi suklaata/muuta karkkia
[ ] syöt tällä hetkellä jotain
[ ] katsot usein ruokaohjelmia tv:stä
[ ] viihdyt kaupan karkkiosastolla yleensä yli 5min
[ ] kun näet läskin, tunnet olevasi hänen hengenheimolaisensa
[ ] hese/mäkkäri on paras paikka
[x] arnoldsin donitsit ovat hyviä
[ ] piirrät/kirjoitat usein jotain ruokaan liittyvää
[ ] matkit usein läskiä
[ ] sinusta laihat ihmiset ovat sairaita
[ ] liikunta on perseestä
[ ] sinulla on melkein aina lämmin
[x] ajattelet tällä hetkellä ruokaa
[x] ruokailu on koulupäivän paras hetki (No joskus on sellasia loistoiltapäiviä ku on pimeitä juttuja, mutta ne ei kuulu joka päivään.)
[½] hedelmäkarkit ovat hyviä (Jotku.)
[x] lisäät kahviisi ainakin 5 lusikallista sokeria (Jos mä juon sitä.)
[x] pidät kotitaloudesta koulussa
[ ] tunnet olosi ahtaaksi busseissa
[ ] olet leppoisa ihminen
[ ] saat itsellesi 4 kaksoisleukaa
[ ] jos et keksi puheenaihetta, aloitat yleensä ruoasta
[x] pidät loikoilusta


9½ haaahaa en oo läski!

+ tietenkin paljon ruokakermaa, broilerimaustetta ja soijakastiketta. Oli hieman nälkä tätä ennen. Siitä huolimatta oon kyllä ollut aikamoinen duracellpupu. Pesin oikeen vessankin. Ja aloitin (eilen jo) karvapörrien matokuurin. Minda suunnilleen kerjää niitä tabletteja ja Tohvo valittaa ensin omaa ruokaansa sekoitettua, mutta nyt se näkyy olevan syömässä sitä. Vihdoin näiden neljän tunnin jälkeen.

Lukiolla ei ollutkaan niin kamalaa kuin otaksuin. Nina oli mukava ja silleen. Laura oli outo. Tai siis ei Laura ollut outo, vaan se oli outoa, että mä melkein puhuin sille ihan vahingossa, kun puettiin ulkovaatteita käytävässä kahdestaan.

Tänään piti olla koulussa viime jaksossa tehdyt housut jalassa. Suurin osa allekirjoittaneista noudatti sopimusta, mutta olipa siellä muutama sellainenkin jotka livistivät katalasti. Hävetkää! Minä tietysti pidin omia mustia minishortsejani. Tuntui jotenkin ihan vitun tyylikkäältä kävellä aamulla, kun hiukset on näin punaiset ja muuten olin kokomustissa ja jotenkin en mä tiiä. Upee fiilis anyway. Vähän sama, kun kesällä kävelee vähissä vaatteissa, aurinkolasit päässä ja hiukset sekaisin jossain aurinkoisella kadulla ja miehet tuijottaa suunnilleen suu auki.

Minäkö huomionkipeä? Ehen.

Ollapa Ville täällä jo. Oon tosin nukkumassa sillon kun se tulee. Toivottavasti se ei säikähdä kun joku punapää makaa meidän sängyssä. Se ei nimittäin tiedä, että värjäsin ne jo. Eikä se varmaan osaa arvata, että olisin itse ne värjännyt.


Ah niin, vähän oon tyytyväinen tuohon uuteen oletuskuvaani. Se onnistu ihan vitun hyvin.

CreepyJanet

Ah.

Noku ne tekee niin.

Ajettiin eilen iskän kans meidän tulevan kämpän lähellä ja iskä mietti että missähän hitossa me ollaan. No, sitte se tajusi ja sanoi: "ai niin me ollaanki tässä... mulla oli kerran joku yhden illan naisjuttu tuossa kerrostalossa." Vähän nauroin. Näin meidän iskä suunnistaa.

Ville lähti sinne laivalle luokkalaistensa kans. Olin unohtanu autuaasti koko asian. Mutta se on siellä ny. Tai siis junassa se varmaan tällä hetkellä on. Tulee huomenna joskus yöllä. Saapa nähdä saanko nukuttua sitä ennen ollenkaan. Tai jos saan, niin heräänkö siihen kun se tulee kotiin. Toisaalta olis ihanaa vaan herätä aamulla virkeänä ja huomata, että siinä se tuhisee vieressä. Taino tuhisee ja tuhisee. En saanu eilen illalla nukuttua ku se kuorsas. :D Mutta eipä tuo haittaa. Eilen oli muuten niin ihanaa. Maattiin alasti sängyllä ja katottiin elokuva. Yms. 8D

Ulkona on taas kivan lämmin. Mun pitäis ehkä käydä kaupassa, mutta katsotaan nyt. Jos jaksaa. Kyllä mä ainakin jossain käyn tänään. Siis muuallakin kuin koiran kanssa pihalla. Joten ehkä sitten siellä kaupassa. Pelottaa vaan vähän, koska mulla on ihan sairas suklaanhimo. Tiedä saako sitä hillittyä itsensä.

Miksi ilmiantaminen on täällä nykyään niin tuhottoman vaikeaa? Arrrgh.

Täällä on kovin rauhallista. Tohvo ja Minda nukkuu ja mulla ei ole edes musiikkia soimassa. Kuulen vaan ajatukseni ja näppiksen naputtelun + jääkaapin ainaisen hurinan. Joskus jonkun satunnaisen auton äänen. Ville tulee tänään joskus. Häiritsee hieman, etten tiedä mihin aikaan se tulee. Enkä uskalla soittaakaan sille aiheesta, koska se kuitenkin vetää herneen nenään siitä. Olisi varmaan parempi, jos en viikonloppuisin soittelisi sille ollenkaan. Ainakin se on ollut kauhea yrmyilijä nyt kun oon soitellut sille. Ehkä se haluaa lomaa musta. Wouldn't be surprised.

Pitäisi syödä aamupalaa, vaikkei kyllä oikeastaan huvittaisi. Pitäisi tehdä hilloa jos jaksaisi. Hoaaah. Ehkä mä leivon niistä kirsikoista piirakan tai jotain. En mä kyllä osaa. Tai osaan mä. Mutta eri asia, jaksanko. Ei siinä hillon keittämisessä muuten mitään, mutta kun siihen kuuluu ensin se kirsikoiden perkaaminen ja sitä mä taas inhoan. Koska käsiä kirvelee. Mutta kattoo nyt jaksanko tehdä muuta kuin nuokkua ja inistä menkkakipujani.

Mutta sen aamupalan voisi kyllä syödä. Ruispuuroa ja hilloa ja vihreää sitruunateetä.

Vähän paskaa kun suosikkipelini ei ole toiminut sen jälkeen, kun Ville väkipakolla asensi tuohon koneeseen sen Call of Dutyn, joka ei aiemmin ole suostunut asentumaan. Ärrrsyttävää. Ei saa enää ees pelata.