Aamulla heräsin siihen kun kissa huusi volyymit täysillä! En pahemmin pidä tällaisista herätyksistä, erityisesti silloin kun illalla on sovittu, että herätyksiä ei laiteta. No mutta nousta piti kuitenkin kun äidin kans oltiin menossa pienelle metsäretkelle. Livikin lähti lopuksi mukaan. Oli kiva kiivetä ja olla vaan. Hauskaa oli tosiaan. Eilen keksin muuten aiheen mun tulevaan mahdolliseen tatskaankin, kunhan vaan löydän kivan kuvan siitä. Saa nähdä...
Mutta kuten metsässä aina, en ikinä pääse sieltä ulos ilman kunnon huutoa. Nyt oltiin melkein auton luona kun Livi vaan huusi selän takaa, että VARO! En mä tiennyt mitä mun piti varoa, mutta huusin varmuuden vuoksi kunnolla ja kovaa (kurkku tuli kipeäksi) ja hypin kuin hullu. Nimittäin käärme oli mun jalan edessä ottanu aurinkoa ja en huomannu mitään kun se sit luikerteli tieheensä. Pelästyin kyllä pahemman kerran ja varmuuden vuoksi huusin lisää ja juoksin autoon. Mutta ehkä uskallan mennä vielä joku kerta metsään. Kunhan siellä on kukkuloita ja kalliota :)
Sit kotona herätimme Mikaelin ja lähdettiin letuille Uku-kahvilaan. Istuttiin siellä lopulta 3,5h ja juteltiin ja syötiin vatsat täyteen.