IRC-Galleria

Jep, ensin hyvät uutiset: sain vihdoinkin tällä viikolla nukuttua täyden yön eli huimat kahdeksan tuntia :D koko viikon keskimääräinen heräämisaikataulu sijoittui noin klo. viiteen aamulla, mikä tarkoitti 2,5-6 tunnin unia per yö... uskokaa tai älkää, mutta oli tehoton viikko :/

Sitten sinne pimeälle puolelle... elämäni kirjat alkavat olla tosiaan sekaisin, ja sitä myötä mieskin alkaa taas vajota johonkin mustaan liemeen, näin kuvaannollisesti sanoen... ensinnäkin niistä töistä, joita minulle aiemmin lupailtiin, ei ole kuulunut mitään, ja se näin käytännössä olisi jo tarpeeksi pitämään tämän herrasmiehen synkissä aatteissa...ja totta vieköön jos se jäisikin siihen, mutta eipä ole näin päässyt käymään :(
Lisäksi huolia ja harmeja ynnä kaikkea muuta "erimukavaa" aiheuttaa lisäksi jatkuva yksinäisyyden tunne, joka on sinänsä kornia, koska en itseasiassa ole montaa hetkeä tosiasiassa yksin, vaan ystäviä tai perheenjäseniä pyörii kyllä koko ajan ympärillä... Mutta asian laita lienee niin, että sitä kaipaa hiukan enemmän, kyllä se mieskin kaipaa joskus rakkautta ja läheisyyttä, ihmistä jota rakastaa ja jolta saa vastarakkautta, ynnä tietenkin hellyyttä ja huolenpitoa...jotakuta joka silittää ja kertoo kauniita sanoja...
Juuri nyt ei se kuuluisa joulumieli hirveän korkealla lippuaan heiluta, mutta täytyy silti yrittää jaksaa hymyillä...

Ja nyt sanonkin rakkaat ystävät, katsokaa sitä ihmistä, joka on teille se "someone special", halatkaa häntä ja antakaa suudelma, kertokaa hänelle kuinka paljon hän teille merkitsee. Rakkaus nimittäin on asia, joka ei saa koskaan päästää muodostumaan itsestäänselvyydeksi, koska se ei sitä taatusti ole...toivon ettei kukaan teistä joudu tajuamaan tätä liian myöhään, sillä yksinäisyys ja sydämmen kaipaus ovat ehkä ne tunteista kaikkein kauheimmat...

np. Tuomari Nurmio ~ Kahleet

Cheers, Kainie