Kyyneleet valuvat silmäkulmastani.
Ensin hitaasti, sitten voimistuen.
Pian ne virtaavat poskiani pitkin
kuin pieni puro.
Sumein silmin katson ikkunasta ulos.
Ulos sateeseen.
Katson kuinka sade piiskaa maata.
Juoksen ulos.
Heittäydyn maahan.
Nyt sade piiskaa minua. Olemme yhtä.
Sade ja minä. Niin kuin ennen oli sinä ja minä.
Mutta niin ei ole enää. Ja taas kerran suru valtaa sydämeni.