IRC-Galleria

Äitiyden ihanuutta on se, kun Eemeli sanoo, välillä tiukassakin tilanteessa: - Äiti, olet mun rakkaus.
Tai kun Eevertti on oppinut ottamaan korvista kiinni ja suukottaa niin, että naama on täysin kuolassa.
Tai se, kun Eeverttiä hakee päiväunilta, niin naama levistyy isoon, kahden hampaan hymyyn äitiä nähdessä.
Tai se, kun Eemeli yöllä hiipii kainaloon, pistää pienet varpaat äidin yöpaidan alle ja kuiskaa: - äiti, sä haiset hyvälle.
Tai se, kun pienin sormin on kerhossa huovutettu äidille sydämen muotoinen rintaneula.
Ja sekin, kun Eemeli oikein heittäytyy hankalaksi, näyttää mihin kiukuttelullaan pystyy, koska silloin tiedän, että se luottaa siihen, että äidin kanssa on myös turvallista kiukutella.
Sekä myös se, kun Eevertti väsyneenä kipristyy äidin kainaloon, tisukan hajuun ja nukahtaa tuhisten siihen.
Ja myös se, kun perheen Iskä osaa oikealle hetkellä kuiskuttaa korvaan: - olet Hyvä Äiti. Paras.

Kyynelsilmässä otin tänään aamulla aamupalan vastaan sänkyyn, Eemelin raikuvan Onnittelulaulun kera. Oli lahjoja, äidin herkkuja ja kolme ihanaa halijaa. Sänky täynnä naurua, pieniä varpaita, kutistusleikkejä, riemun kiljahduksia ja Rakkautta.

Tämän mamman sai kyyneliin myös Eemelin kerhossa tekemä Äiti-taulu jossa äidin kuva ja alla kerhotätien kirjoittamana Eemelin ajatuksia Äidistä:

”Rakastan Äitiä koska se on iloinen ja sillä on ruskea tukka. Äiti on kiva kun sen kanssa voi juoda kaakaota olohuoneessa takan edessä. Äiti rakastaa myös Eeverttiä, Isiä ja tietysti mua. Äiti antaa myös joskus katsoa piirrettyjä. Äiti on myös ihana kun se tekee mulle hyvää ruokaa.”

Enemmän kuin Ihqua.

Ja Enon lausahdukset.

3-vuotias Eemelimme joka ihannoi yli kaiken tuota teini-ikäistä, kaiken tietävää jopa hieman uhoavaa Enoaan, lainaa hänen sanontojaan myös tämän tästä.

Tänään sitten nukkumaan mennessä Iskä valitsi iltasatua kirjahyllystä, käteen osui mikälie kirja, esitteli sen Eemelille:

- tänään luetaankin tämmönen kiva satu.
- En halua sitä, haluan Herra Hakkaraiskirjan, Senkin Pölö.

Lapset on ihania totuuksineen : )

Mä olen niin vitun pihalla näistä verotusasioista. En ymmärrä sanaakaan KELA:n saatikaan sitten verotoimiston ämmien höpinöistä. Ihan kun ne yrittäisi saksan kielellä vääntää meikäläiselle asioita.
Lyhyesti: mitä pidemmällä kotoa käyt töissä, sen vähemmän saat äitiyspäivärahaa ja jos olet vielä niin idiootti että ilmoitat ne siinä ko. hakemuksessa. (lukeudun näihin) Perseestä.
Ja mitä pienemmät tulot, sitä korkeempi on veroprosentti, varsinkin jos kyse on jostain saatanan sosiaalietuuksista (jaa mistä?!?!). Perseestä.

Ja kun ne ihmiset siellä KELAssa ja verotoimistossa on myös perseestä. Jos kysyt jotain, ne nauraa päin naamaa ilmeellä "mitentoiihminenvoiollanointyhmä". Ja sitä kun astuu KELAn ovesta jo pelkästään sisälle on jo valmiiksi niin kiukkunen että sauhu vaan käy. On se vaan hyvä, että on niihinkin laitoksiin hankittu vartijat. En ole aggressiivinen muuta kun KELAssa. Tai en ole ollut vielä, mutta voisin kuvitella joskus olevani.

Ja se joka on keksinyt näitä termejä, esim. tulonhankkimisvähennykset, niin kysynpähän vaan että miten kännissä pitää olla että keksii tälläisiä ? Ja ihanko vaan meidän tavallisten pulliaisten kiusaksi? Mitä ?

Eli aikana kun pitäisi nauttia lapsista, olla kotiäidin huumassa ja ennen kaikkea olisi AIKAA tehdä kaikenlaisia hankintoja (lukea sisustuslehtiä) ja käydä ostoksilla niin EI OLE VARAA kun se saatanan kuuluisa verottaja iskee kyntensä JOKA ainoaan euroroposeen joka edes yrittää tilille paukahtaa.
Äippärahakautena sitä vielä saa makkaraa leivän päälle mutta auta armias sitä päivää kun tipahtaa kodinhoidontuelle. Ja mitä vittua, kun siitäkin maksetaan VEROA ! Perseestä.

16-vuotiasta pikkuveljeäni lainatakseni, jonka realiteettitaju näiden asioiden suhteen on heikko ellei jopa olematon:
- meinaat sitten elää Tatun siivellä kun et kerta töihinkään mene.

Meinaan.

Eemeli:

Tyypillinen Härkälapsi:
Ei itke paljon, on itsepäinen, voimakasrakenteinen ja herkästi nyrkit ojossa.
On yleensä rauhallinen, miellyttävä ja hiukan ujo.
Hellyyden kipeä, vastaa saamaansa hellyyteen.
Ei pidä huomion keskipisteenä olemisesta.

Härkälapsen kasvatus:
Älä koskaan yritä pakottaa Härkälasta tekemään jotain, sillä hän ei itsepäisyydessään tee sitä varmasti. Sen sijaan hellällä hymyllä ja halauksella saat Härkälapsen tekemään ihan mitä vain. Niin Härkä tytöt, kuin pojatkin ovat erittäin kykeneväisiä ihmisiä, jotka tekevät melkein mitä vain kun selität heille asiat loogisesti ja osoitat hellyyttä fyysisesti.
Härkälapset hurmaavat aikuiset, varsinkin vastakkaista sukupuolta olevat.
Härkälapselle tasapainoinen ympäristö on erittäin tärkeä. Heihin vaikuttaa värit ja äänet; harmoniset sinisen, vaaleanpunaisen ja ruusun värit ovat heitä tasapinottavia, sekä hempeät äänet.
Usein Härkälapsella on pehmeä, melodinen ääni, joten häntä kannattaa kannustaa musiikin ja laulun pariin jo pienenä. Useimmiten hän pitää melodisesta ja klassisesta musiikista mieluummin kuin pop-musiikista tai reippaista lastenlauluista.
Härkälapsi rakastaa piirtämistä, värittämistä ja muita taiteellisia ilmaisumuotoja ja häntä tulisi kannustaa kommunikoimaan taiteen kautta, sillä usein hän yrittää salata oikeat tunteensa.

Eevertti:

Tyypillinen Neitsytlapsi
On nopea, huomiokykyinen ja erinomainen matkija, joten hän oppii useat asiat erittäin nopeasti. Pahoittaa mielensä, mikäli unohtaa jonkin aiemmin oppimansa asian.
Kyseenalaistaa harvoin auktoriteetin, mutta usein faktat.
On rehellinen ja luotettava. Usein ujo vieraiden seurassa.
Rakastaa kotiaskareita ja vanhempien matkimista.
Voi olla ronkeli ruoan suhteen.
Yleensä järjestelmällinen ja siisti.
Puhuu ja lukee aikaisin.

Neitsytlapsen kasvatus
Neitsytlapsi tekee kaikkensa miellyttääkseen jos tietää mitä häneltä odotetaan. Kasvaessaan suhde vastakkaiseen sukupuoleen on erittäin vaikea. Hän tarvitsee paljon vakuuttelua siitä, että on viehättävä ja mukava ihminen. Lapsena saatu rehellinen kehu ja itsetunnon kohotus auttaa Neitsytteiniä ja -aikuista luomaan parisuhteita. Pieninkin kiusaus tai kritiikki saattaa saada Neitsyen vakuuttuneeksi siitä, että elämä sinkkuna on huomattavasti paljon parempi idea, kuin parisuhde. Hän tarvitsee päivittäin fyysistä hellyyttä; suukkoja ja halauksia, sekä rehellistä kannustusta.
Neitsytlapselle tulee opettaa satujen, mielikuvituksen ja unelmien kiehtova maailma, sillä vanhemmiten he tarvitsevat niitä tuntiessaan itsensä usein yksinäiseksi.
Koulussa Neitsytlapsi pyrkii saamaan hyviä arvosanoja. Kotona hän on jopa liian auttavainen ja siisti - epäsiistillä Neitsyellä vaikuttaa voimakkaasti nousevana merkki. Neitsytlapsi on tarkka järjestyksestä, ajasta, sekä ruoasta ja voi olla erittäin kriittinen muiden perheenjäsenten toimista ja tavoista. Siksi hänelle tulee opettaa, ettei kannata ottaa muiden tekemisiä tai tekemättä jättämisiä liian henkilökohtaisesti ja pahoittaa niistä mieltään.

Karinaisten kirkossa kajahti tasan vuosi sitten kuuluvasti Tahdon ja vieläpä kaksi kertaa : )
Päivä oli ihana, paikalla vain lähimmäiset mutta sitäkin Rakkaammat ihmiset. Ilta huipentui Hääyön viettoon Naantalin kylpylässä.
Siksipä siis tänäänkin jätimme pojat mummun ja papan hellään huomaan ja kävimme nauttimassa aivan ihanasta ruuasta ja toisistamme muutaman tunnin ajan Naantalin kylpylässä.

Ruoka oli hyvää, seura vielä parempaa ja muistot parhaimpia ensimmäisestä avioliittovuodesta joka morsiammen kohdalta tosin sujui "hieman" vatsakkaissa merkeissä (lue= raskaana). Että pitikin sitten Dubaihin saakka mennä tekemään se positiivinen raskaustesti....

Ilta huipentuu Juissi-mehuun sekä Pågensin korvapuusteihin. Nämä lukeutuvat meidän kohdalla shampanjaan ja kaviaariin joita ainakin saippuasarjoissa nautitaan hääpäivinä.
Juissi-mehulla ja Pågensin korvapuusteilla on kuitenkin tässä parisuhteessa IHAN oma merkityksensä, ei niitä siis ole kaupan kärryihin ihan summamutikalla valittu : )

Mutta nyt KIPPIS hääpäivälle ja MUISKIS ihanalle aviomiehelle !

Hei joojoo. Jokaiselle saa olla omat paheensa. Tämän kotiäidin suuri sydän vaan sykkii Antti Tuiskulle. Se on niiiiiiin IHKU!!! : )

Tääkin päivä sitten nähtiin kun meikäläinen sotkeutui tähän hommaan.
Mutta pitäähän sitä kotiäidillä olla jotain jolla pitää mielen virkeänä ja...avoimena. Kait. Onko se sitten tätä, sehän nähdään.