Tiilitalojen keskellä
hän kirjoitti minulle nimensä
kiinalaisin kirjaimin
vetoavalla hymyllään
houkutteli minut porttikäytävään
Kerran lumitraktori
mursi tästä seinästä palan
täällä on oma tuoksunsa
hämärän kivisen paikan
rautaisen portin öljytyt saranat
Kun siirtyy äkkiä
päivänvalosta pimeään
kestää tottua näkemiseen
Sokeana hetkenä hän suuteli minua
eihän voi tuntea ihmistä
joka ei kerro itsestään mitään
Sunnuntaina on juhlavaa
kävellä hiljaisia katuja
olla matkalla tapaamiseen
ihmiset vetävät naruista
vakavia koiria ulkoilutetaan
Uusimmat blogimerkinnät
- [Ei aihetta] 05.01.
- 2023 03.03.
- [Ei aihetta] 20.11.
- [Ei aihetta] 04.05.
- 2016 26.05.
- [Ei aihetta] 01.10.
- 2014 03.02.
- Vuosi 2013 03.02.
- vuosi 2012 26.02.
- [Ei aihetta] 17.04.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2024 (1)
- ▶ 2023 (1)
- ▶ 2019 (1)
- ▶ 2018 (1)
- ▶ 2016 (1)
- ▶ 2015 (1)
- ▶ 2014 (1)
- ▶ 2013 (1)
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (3)
- ▶ 2010 (17)
- ▶ 2009 (79)
- ▶ 2008 (163)
-
▼
2007 (333)
- ▶ joulukuu 2007 (22)
- ▶ marraskuu 2007 (25)
- ▶ lokakuu 2007 (29)
- ▶ syyskuu 2007 (37)
- ▶ elokuu 2007 (51)
- ▶ heinäkuu 2007 (29)
- ▶ kesäkuu 2007 (28)
- ▶ toukokuu 2007 (30)
- ▶ huhtikuu 2007 (27)
- ▶ maaliskuu 2007 (16)
- ▶ helmikuu 2007 (29)
- ▶ tammikuu 2007 (10)
- ▶ 2006 (24)