Tänään pyöräillessäni kouluun Vaasantien reunaa -kuten aina ennenkin- jouduin ohitseni menevän rekan imuun ja syöksyin tielle sillä seurauksella, että jäin perässä tulevan rekan alle.
Turhaa tietoa säilöneet aivoni levittäytyivät kostealle tielle ohutluisen pääkoppani murskautuessa. Rintakehäni painautui sen verran kasaan, että edes patologi ei enää huomaisi rintojeni eriparisuutta. Kallis pyöräni hajosi tuhannen päreeksi ja koululaukkuni kärsi kovasti.
Katselin tapahtunutta ruumiini vieressä kun kuulin viereisestä mäntymetsiköstä korpin kujerruksen. Se kutsui minua ja niinpä henkilintuni lensi toverinsa seuraan.
Uusimmat blogimerkinnät
- Pakko mikä pakko 06.11.
- Satuilu 31.05.
- Poesi 21.05.
- Ruumiinkoi 23.01.
- Legenda 21.12.
- Päiväkirjamerkintöjä 11.12.
- Vuorisaarna 10.12.
- Marja-Sirkka 10.12.
- Mahdollisuuksen avaimet 10.12.
Selaa blogimerkintöjä
-
▼
2006 (4)
- ▶ marraskuu 2006 (1)
- ▶ toukokuu 2006 (2)
- ▶ tammikuu 2006 (1)