IRC-Galleria

Kyynel valuu poskiani pitkin,
Kuin villi hevoset luonnossa jouksentelemassa.
Silmät punertavat tuskasta,
kuin joku olisi puukottanut minua selkään.
Ruumiini hauras kivusta kärsii,
on aika maaninen.
Se rakkaus joka meiltä on viety,
on tuhottu, tallottu, revitty riekaleiksi,
minun edessä katoaa pois.
Nauru joka minussa ennen eli,
lähti muiden kanssa pois.
Se ei kato taakseen, ei hyvästele,
ei sano minulla mitään.
Tyhjiö mikä minusta tulee,
se on vaan ja tuijottaa.
Rakkautta ei enää ole.