Tyttöparka ei osannu ees aavistaa
Miten paljon kylmää vettä löytyykään saavista
Ja sen kun saa niskaan, niin sillon sattuu
Ja kukaan ei tiedä miten haavat saa avattuu
Ja jos ne avaa, elämä yhä kirvelee
Sattuu yhä enemmän, tuntuu vaan niin hirveelle
Ajatella kaikkee ja suunnitella tulevaa
Ku voi jo ennalt tietää tulevan