Mä tiesin että näin käy,
ja osasin siihen varautuu.
En tiiä miten tässä nyt käy,
mut kyllähän me kai nähää.
Olin ja tuun olee aina se
tytöistäs ainoo,
ja sen meinaan toisille näyttää.
Vanhat valokuvat haalistuu,
muistot ehkä vähän kellastuu,
mut ei katoo.
Koskaan et mulle huutanu,
vaan aina olit hymyssä suin.
Ehkä vähän inhottaa että ei paljon nähty,
mut ei sille mitään voi.
Kerran kampasin isin tukkaa ja sanoin: "Onpas sulla karvaset hiukset!"
20.10.1946 - 30.7.2009 R.I.P. Isi <3