Vähä luin filosofian kirjan ekaa sivuu ja kauhee pohdinta heti; otteita faceboob-keskusteluista:
"Mutta mitä on hiljaa oleminen? Onko se vain paikallaan olemista ilman puhumista? Vaiko olemisen puuttumista? Tai onko se täydellinen olemassaolo vailla sointua? Ja mistä se johtuu? Kuinka sen voi saavuttaa?"
"Mistä tiedät, että se on filosofiaa? Mitä oikeastaan on filosofia? Voiko filosofiaa tosiaan määrittää yhdellä tapaa? Perustuuko filosofia lopulta pohdintaan vailla tunteita, vai tuntemuksiin vailla pohdintaa?"
"Mutta voiko teoreettisen tiedon kanssa mennä naimisiin? Ei voi, sillä sitä ei ole oikeasti olemassa, sitä ei ole nähtävissä muutakuin paperilla. Eli mikä on sen syvin olemus? Määritelläänkö sopivuus sen pohjalta?"
P.s: "Mistä johtuu olettamus siitä, että ihmisen pitäisi mennä naimisiin jonkun kanssa? Onko elämän tarve täytetty, kun on päästy naimisiin? Onko siitä jotain hyötyä kaikkien elämässä?"