Viime aikoina on noussut esiin kiistoja siitä, mikä on presidentin asema Suomessa, ja onko presidentti-instituutio ylipäätään tarpeellinen. Viimeisimpänä esimerkkinä taistelusta on ns. lautaskiista, jossa pääministeri Matti Vanhanen (oikein hyvä tarinankertoja muuten) ja tasavallan presidentti Tarja Halonen kiistelevät kovasti paikasta EU:ssa.
Mutta mennään asiaan. Fakta on se, että Suomen kaltaisessa valtiossa, jossa asukkaita ei ole paljoa eikä sijainti ole ihan Euroopan keskellä, ei ole varaa pitää heikkoa hallitusta, joka johtaa koko maata. Suomi tarvitsee vakaan ja kansan valitseman johtajan. Tässä tapauksessa presidentin.
Aikojen saatossa on huomattu, että eri maat ovat kokeneet nopeasti vallankumouksia tai elintason laskua kun maata on hallinnut pelkkä hallitus. Sellainen muoto ei anna millään muotoa vahvaa kuvaa kansalle: kotimaassa kansa ei tiedä kuka varsinaisesti maata johtaa, ja valtioon on hankala luottaa. Vastaavasti ulkomaille tulee kuva hajanaisesta instituutiosta, jonka johdossa saattaa olla henkilö, jonka auktoriteetti ei riitä tekemään päätöksiä. Tällaisessa tapauksessa Suomen asema maailmalla heikkenisi selkeästi.
Eli presidentin vallan on säilyttävä. Emme saa antaa heikkoa kuvaa maailmalle. Ja minun mielestäni Suomen korkea-arvoisimmalla henkilöllä tulisi olla myös oikeus osallistua EU:n huippukokouksiin. Siellä hänen auktoriteettiaan tarvitaan. Sehän olisi sama asia, kuin jos Barack Obama olisi lähettänyt ilmastokokoukseensa pelkän vaimonsa. Eihän sen tapaisella auktoriteetilla loppujen lopuksi voida saavuttaa mitään, joka hyödyttäisi omaa kansaa, eihän?