IRC-Galleria

Kävin luovuttamassa ylimääräiset veret pois. Kivuton toimenpide ja hyvät tarjoilut. Mitään huimausta tai heikotusta ei ollut.

Luovuttakaa :)

Kävipä mielessä, jos juoksisi kesällä puolimaratonin. Matkanahan se ei ole muistaakseni kuin noin 21 kilometriä, minkä ei pitäisi olla ylivoimainen nuorehkolle ihmiselle. Eilen kipaisin -13 asteen pakkasessa kylmiltään viitisen kilometriä, eikä se tuntunut kovin pahalta. Tänään on jaloissa hienoista jumitusta, johtuen tietenkin juoksuharjoituksen vähäisyydestä. Lihaskunto on taasen paremmalla tasolla kuin intissä konsanaan.

Saa nähdä, jääkö tuo juokseminen hetken mielijohteeksi vai ei. Muutaman tutun saisi varmaan huijattua lähtemään mukaan niin ei tarvitsisi itsekseen juoksennella. Aika näyttää niin kuin aina.

Nyt voisi hiukan rajoittaa meninkiä ja pitää edes puolet tammikuusta tipattomana.

Tänään ne on.

Kohti uutta uljasta viikkoa ilman alkoholin jälkivaikutuksia. Siinä hyvä syy ottaa yhdet! Illan oluena yksi lemppareista eli Newcastle Brown Ale. Suosittelen korkeahkosta hinnastaan huolimatta.

Parin viikon ajan olin renkaita vaihtamassa ja tasapainottamassa Vianorilla. Nyt loppu nekin hommat ja olisi jotain keksittävä. Tännekin olisi kai vaihdettava joku muu kuin inttikuva, onhan tuosta sota-ajasta jo kuukauden verran aikaa. Työttömyyskorvauksiakaan ei satele aiemman työkokemuksen puutteen johdosta. Kohta tässä ollaan jo mieron tiellä. Kapakassa en ole viihtynyt reservin aikakana ollenkaan.

Pari päivää on oltu jo tekemättä yhtikäs mitään. Eilen soitettiin tulevalta työpaikalta ja sanottiin, että ei uskalletakaan palkata tähän väliin uusia. Tuli vaan jotenkin niin intti mieleen; lomat palo lepo!

Ohi on!

Pari railakasta päivää tuli vietettyä eri puolella suomea. Sotilaspassiin tuli ihan hyvät arvosanat ja kaulaan korpinjämät. Töihin viikon perästä.

Loppusota on nyt saatu päätökseen. Yllättävän helppo se lopulta oli. Alku vietettiin Taipalsaaressa missä pääsi ampumaan mm. rynkyllä, pistoolilla, harjoituskessillä, Tkiv 85 ja Tkiv 2000. Pimeäammunnat olivat hieno kokemus. Joka puolella paukkui, maastoa edessä valotettiin valopistoolein ja valoraketein, tykistötulta simuloivat räjähteet paukkuivat vain metrien päässä asemista. Kolme viimeistä päivää vietettiin Haminassa vanhalla kasarmialueella. Itsellä ei juurikaan ollut siellä mitään tekemistä kuin nakkia ja yhdessä tehtävässä tähystämistä.

Työasiatkin sain joten kuten hoidettua, noin 1,5 viikkoa rentoutumista kotiutumisen jälkeen ja töihin. Sosiaaliluraattorikin piti jo kotiuttamisoppitunnin. Harmi vain, että se oli samana päivänä kun tulimme leiriltä pois. Puolet asioista meni ohi koska nukahdin jossain vaiheessa istuaalleni.

Eihän tässä mittee. Uuven luurin hommasin kun entinen alko jo lahoamaan käsiin. Viettelen tässä lomia yhdeksän päivää jolloin koittaa viimonen leiri. Sen jälkeen lomia nelisen päivää ja toiset neljä päivää odotellaan kotiutumista.