Huh mikä päivä!
Kerrompa lyhyesti.
- Yövuoron jälkeen oli mukava käydä nukkumaan kun kroppa huuti kurkku suorana lepoa ja unta.
- Herään klo 12 kun Lari seisoo vieressä. Olin nukkunut pommiin.
- Pakkaamatta muutama tavara ja pien tiskivuori.
- Poika vessaan säkkituolin kera häsläämästä ja tieltä.
- Sillä aikaa kun hoidan loput askareet, tavaroita jo viedään uuteen kohteeseen.
- Uudessä kämpässä laittelen kamoa jo hieman paikalleen ku Larbeli ja Niko tuo suuria tavaroita pakulla.
- Kaupaan ostamaan kattoon lamppuja kun ei ole mitään mistä sähkö löytäisi tiensä ilmiöksi jota kutsutaan nimellä "Valo". (ei pelkkiä hehkulamppuja siis. :)
- Mico onnesta soikeana juoksemassa ympyrää sohvapöydän ympäri.
- Tavarat sekaisin ja melkein mikään ei paikallaan.
Tässä sitten hörpitään intialaista teetä ja kuunnellan musiikkia. Olo on lämmin, aivan vain siksi kun pikkuinen on tyytyväinen ja nukkuu tuossa kippurassa säkkituolissa. Voin aistia hymyn pikku Mico aka Martinellin kasvoilla. Ei oma onni ja olo niinkään, vain pikkuisen onni on tärkeä.