IRC-Galleria

Erittäin onnistunut ensi-ilta takana. Ja Ensi-ilta bileet tietty. Hauskaa oli, ja mahan sai täyteen syödä. Ja näillä eväillä viikonloppu mennään!

Eilen oli kenraali, ja tännään sittä se Ensi-ilta! Ihmeellistä, vaikka eilen ei kenkkua ollu kattomas ku kourallinen ihmisiä, ni silti jänskätti melekosesti. Saas nähä miten tännään. Tai menikö se sitte eilen jo kaikki jännitys ohi...? Menen ja tiedä. Ja jännä homma. Ei mulla edes ole paljoa stagel olo minuutteja mut silti se jännittää, joskus ollu paljo enemmän eikä oo jännittäny. No, mut eiköhän se tuossa illal jännitys ohi mene, sit ku päästään ensi-ilta bileisiin! Mut eipä taida oiken isot hulinat olla, huomen iltana pittääpi jälleen olla ajatus ja silmä kirkkaana estraadil. Ja hyvähän se vain on, ei tartte huomen aamul herätä vessan lattialta tms. oudosta paikasta. Mutta, tulkaa ihmeessä katsomaan iltamat retikka teatteriin! Luvassa on noin tunnin mittainen viihde pläjäys, ja lopuksi läppästään tunti jalalla koreasti orkesterin tahtiin.

Ihmeellinen aamupäivä... Ei ainakaan vielä taivaalta valu sitä outoa valkoista mönjää/ pulveria, mitä sieltä on tässä viime päivinä ihan omiksi tarpeiksi tullu. Tiijä vaikka tämä tästä vielä kevvääksi muuttusi. Ja iltäpäivästä taas teatterille. Rupeaa pikkuhiljaa olemaan iltamapaketti kasassa, ja pakkohan se piru pittää jo olla, ku huomenna on kenraali, ja torstaina jo ensi-ilta! Tässähän saattaa ruveta kohta jo jänskättämään!!!

Ompahan sattunu viime Kirjuuttelun jälkeen yhtä ja toista. Mutta mitäpä niistä kyynelin kertomaan, eihän elämä aina ole yhtä juhlaa, vaan välillä on tanssittava ruusuillakin. Muttaah, ei tässä taida keritä asioita murehtimaan, alkaa teatterilla Iltamien tiimoilta hurja loppu rytistys tänään, torstaina olis ensi-ilta. Että tulukoahan vain kaikki tutut ja tuntemattomat Teatteri Retikkaan katsomaan Iltamia. Ei oisi hiijen vissi vaikka siellä hymyn saapi irtuamaan!

No onneks on tää sundäy mennynnä vähäsen vikkelämpään ku viikko sit. Nyt on saanu ipanoiden menoa taas seurata. Ja ihan nasta viikon loppu taas oli, mutta viikonlopun aikana heräsi vain yksi kysymys... Mistä Joonalle rattori...? Auttakkee hyvät immeiset.

Juu, niinhan se on. Sunnuntaista on päästy yli ja nyt sitte kulutetaan jo tätä nopeasti menevää maanantaita. Ja toivottavasti ei kyllä menis liian nopeasti, ku 16 reikäleipä on harkkarit teatteril, ja pitäis olla vuorosanat mieles, eli paperista irti.... No onhan tässä vielä noin kuusi tehokasta opiskelu tuntia.... Argh. Mutta niinhän se on että vain lahjattomat harjoittelevat.

Taas olis yks viikonloppu takanapäin. Ja hauskaa oli. Oekkeastaan sunnuntait voisi lakkauttaa. On nämä niin pitkäpiimäisiä päiviä että voe jeppe. Joutasivat pois almanakasta koko pyhäpäivät. Keksikäähän jotain hyviä sunnuntain vietto tapoja, ja ilmuutelkaa mulle.

Juu, viikonloppu takana, saldo yksi auki hierautunu silmäkulma. The great Joonaattor otti vaippapussista kimmokkeen ja pää edellä sängyn reunaan. Hetkeksi meno rauhoittui.

Saunassa on käöty lutraomassa ja hauskaa oli. Riemu katossa ku saa veden kanssa läntäröijä mielin määrin. Ja sitä ennen kiskastiin mahat täyteen. Ja ruokana oli tietty maailman parasta pottumuusia (salainen resepti) ja maailman parhaita lihapullia (salainen resepti) ja tottakai ne oli iskän tekemiä! Sen makeampia ei osaa tehdä ku se minun vetämän kokkikoulun yksi oppilas, se joku entinen fudiksen pelaaja, joku gordon ramsay, vai mikähän se oli....
Ja arvatkaa muuten ketkä onnelliset veti unta palloon sen aikaa ku iskä teki ruokaa... Ja oliko mulla rääpyä ehki syönnin päälle oikasta hetkeksikään ettoneille... nih, suuta mutruun ja ettepäin sano mummeli hangessa.

Tai siis iltapäivän puolellahan sitä jo ollaan. Eikä se kyllä se aurinkokaan ulkona paista.
Panin taas merkille asian, minkä jo olen toki huomannut aikasemminkin, että piilotetaankohan sohva ja patja tehtaalla ko tuottesiin piiloon kitinä/ kiukuttelu katkaisijoita? Ku taasen olen huomannut että ku lapset leikkivät rauhallisesti (se on tosin harvoin) ni heti ku otat kirjan tai telkkarin kaukosäätimen ja rupeat sohvalle tai sängylle pitkäksesi oikasemaan välilevyn pullistuman runtelemaa selkääsi, niin heti alkaa kiukuttelu tai kitinä. käsittämätöntä. Siitäkin huolimatta tai ehkä juuri siksi käsittämätöntä, vaikka lapseni ovat kyllä ainakin isän puolelta saaneet parhaat mahdolliset geenit, mitä esim ulkonäköön ja luonteeseen voi saada...
Mutta onko kellään muulla vastaavanlaisia kokemuksia omista tai hoidettavina olleista lapsista?