Nella meinasi tukehtua nappulan palaan!! Jani se sitten hoiti homman kotiin rauhallisin ja varmoin ottein. Ainoa mitä hää taisi mutista, oli " perkele ku on pieni suu...."
Loppu hyvin, kaikki hyvin.
Koirat on vieläkin hieman ihmeissään, että mitä tapahtui ja onko kaikki OK.
Itse olen saanut tärisevät käteni kuriin, hulluna jyskyttävän sydämeni rauhoittumaan ja kyyneleetkin imaistua takaisin.
Se oli _niin_ pienestä kiinni.
Mun rakas pallopää Nella, joka ärisee muille, omii mut itselleen ja rakastaa kaikkia!
Helvetti sentään.
Heräsinpä kerrankin alle 2 sekunnin. Mutta näitä herätyksiä ei enää ikinä!
ELSA
taasen herätti mut yöllä mm:ssa hyppimällä päälle, nuolemalla ja vinkumalla. Rauhoittuihan sekin, kun hetken halin sitä.
Epsu on kovin kasvanut, mutta pari asiaa pitää kitkeä pois.
Lenkillä äriseminen muille. Itseasiassa _kaikelle_.
Päin hyppiminen.
Ruoan varasteleminen pöydiltä.
Mutta on sekin ihana touhupylly.
IVY
on nyt lihotuskuurilla. Hoikka saa ja pitää olla, mutta liika on liikaa sekin.
Ja siinä on mulla koira, jonka kanssa uskallan avata oven kaikille :)
Sisään ei meinaan pääse ihan helpolla :D
Mamman kaunotar <3