Koko muistamani elämäni, siis jostain murrosiän alusta nykypäivään, eli murrosiän jälkipuolelle, olen aina ollut 100% ulalla parisuhteissani. Miksen kaikenkaikkiaan ihmissuhteissanikin. Hyvin yleisesti olen tulkinnut ympärilläni olevat ihmiset, myöskin parisuhteissa ja niiden tyngissä, kaikenkaikkiaan vaikeaselkoisiksi.
Tänään sain oivalluksen etten itsekään ole tulkittavaksi helpoimmasta päästä. Tämä seikka vaatii hieman totuttelua ja itsetutkiskelua. Palaan aiheeseen myöhemmin. Toistaiseksi pysyn vaikeaselkoisena itsenäni.