on vaikee opiskella, on vaikee hymyillä jos ei innosta.. mä tunnen niskassa mailman paineen,kuka uskaltaa olla erilainen, käsi ylös huuda se ääneen, ettei ne harmaana massana nää meit, sulle annoin vallan mut nostaa ja pudottaa, mut täälä varmaa ei oo muutku kuolema ja aarteet matkal ripoteltu harvaan, ois aina parempi tietää ku arvaa, mut kyllä varmaan koulun käynti kannatti, jokupäivä sul hyllyn, pääl pölyttyy ylioppilaslakki, ei must siihen ois ollu, mulle se ei ois ollu muutakun just sitä lakki, olis edes ollu ylioppilas takki, ni sil ois voin ehk pärjätä tääl,ei mul ollu ku se yks mikä menettää, entä jos et ollukkaan varma vielä valmis rauhoittumaan, et osaa seistä paikallaan? entä jos et ookkaan sillä tiellä etkä kulje suuntaan jota sulta odotetaan,
entä jos en ookkaan varma vielä valmis rauhoittumaan, on helppo olla irrallaan,koitetaan nyt päästä ensin kaheksan tosita yli, kyllä mäkin haluun perheen ja vaimon syliin, mut se näyttää monesta kulmasta mailman lopulta, annan sulle aikaa en hoputa, nuoruus pitää kokee se pitää elää, ensin ryömitään ja sitten kävellään