Juu tota morjes.
Oon istunu ihan koko päivän koneella. Ihan koko päivän. Alkaen oikeestaan klo 11 koska Kaksu lähti jossai siinä kieppeissä. Siitä lähtien koneella lukuunottamatta sitä ku kahesti kävin syömässä pitsaa ja sit etein kännykkääni kun se tärisi mutten löytäny.. Son kai hypänny kaivoon.. Tapaamaan Samaraa.. Mesettää sen kans.. Ei mut sit sen tärinä ei kyl kuuluis. :/ No mut joo.
En oo ssssaanu taas piirrettyä yyhhhttäääänn mitääääännn, en mitään lupaamaani enkä mitään vaadittua enkä mitäänmitään ja nii.. Ens viikolla pitäis olla se saatanan kuviksen työki valmis ja oon ehkä puolessa välissä. Ja miten jossai neljässä tunnissa ehdit sen maalaamaan? Yksityiskohdat tekemättä ja taustaan en oo ees päättäny vielä värejä.
Aina ku kirjotan ni mulla on tylsää tai surullista tai masentunutta tai yksinäistä. :l Ihan niinkun kaikki laulutkin aina kertoo surusta, masennuksesta, yksinäisyydestä, jostai pettämisestä, sydämen murtumisesta ja murtamisesta. Kukaan ei ikinä huomaa jos jotai ilosta tai kivaa tapahtuu, sillon vaan huomioidaan kun jotakuta vituttaa kovasti.
Kai mä nyt sitte menen nukkumaan. Tai ainaki sänkyyn. Äiti oli tyhmä ja laitto noi patjat tosta lattialta takas sänkyyn vaik olisin halunnu jättää ne siihen ja nukkua tossa lattialla.. Toi on jotenki ahdas toi sänky kun mun omakin on sellane parisänky. Tavallaan. :l
Mös.