IRC-Galleria

Jei animeconiin tässä noin kaheksan tunnin päästä lähtö ^^ can't wait.

Tuli tvstä tuossa äskön niin teki mieli pistää tänne, tässä biisissä on todella hyvät sanat.


tuskin tunnen häntä ja kuitenkin
tulin häntä tapaamaan
hän on niin kovin kaunis vieläkin
kun kääntyy minua katsomaan

tämä yö on minulle viimeinen
kuulen hänen sanovan
olen sairas ja väsynyt ihminen
ja siksi lähteä haluan

sinä tiedät jo jotakin elämästä
jotain tiedän minäkin
kun vain uskallat lakata pelkäämästä
paratiisin saat takaisin

hän vielä jatkaa kyynelet silmissään
sanaa jokaista painottaen
hän pitää kättäni tiukasti kädessään
ja sanoo silmiin katsoen...

en kadu ketään niistä, joita syliini suljin
heitä sentään rakastin
itken kaikkia niitä
joiden ohitse kuljin
joita väistin ja pakenin

sillä aina kun ihmisen lähelle päästin
löysin lähelle itsekin
mutta jos itseäni
varjelin ja säästelin
heti eksyin ja palelin

hänen katseensa sammuu, hän huokaisee
hänen otteensa raukeaa
siinä samassa silmiä häikäisee
ja huoneen ikkuna aukeaa

kun jälleen katson häntä, hän muuttunut
onkin linnuksi edessäin
ja linnun siipeä puhtaan valkoista
minä pidänkin kädessäin

lintu nousee ja lentoon jo lehahtaa
minä paikalle yksin jään
hahmo taivaan korkeuksiin loittoaa
huone humisee tyhjyyttään

istun hiljaa vielä ja muistelen
hänen viime sanojaan
niitä puoliääneen toistelen
kun hän on mennyt menojaan...

en kadu ketään niistä, joita syliini suljin
heitä sentään rakastin
itken kaikkia niitä, joiden ohitse kuljin
joita väistin ja pakenin

sillä aina kun ihmisen lähelle päästin
löysin lähelle itsekin
mutta jos itseäni varjelin ja säästelin
heti eksyin ja palelin


Timo Rautiainen - Lintu

Sain just katottua loppuun, oli ehkä mielettömin, mahtipontisin, elämänasenteita opettavin, yksinkertasesti mahtavin anime koskaan.

Vaivaset 22 jaksoa putkeen tässä illan ja yön aikana :D

Tässä ollaan Samin kanssa jonku aikaa mietitty että olis aika satan hienoa lähtä käymään Japanissa. Nyt tässä sitten kateltiin huvikseen hintoja, halvin hinta oli meno-paluu lipulle 837 € ebookers.fi mukaan. Sen mukaan sitten ajateltiin että 2009 kesällä voisi helpostikkin lähtä Japaniin kunhan vähän ensin tekee töitä. Tarkoituksena ALUSTAVASTI olisi mennä kaheksi viikoksi Japaniin ja käydä ainakin Tokiossa ( jossa luultavasti ainakin se viikko ellei ylikin ) ja sitten kierrellä joitain mielenkiintoisia paikkoja läpi, sen tarkemmin ei vielä ideaa.

Elikkä kesällä, kun koulut loppuvat Japaniin siis. Tällä päiväkirjamerkinnällä oli semmoinen idea että pistettäs ihmisiä miettimään haluaisitteko TE lähtä mukaan? Kaikki kulut maksetaan kyllä sitten ihan itse, suositeltava rahamäärä on sangen suuri summa vaikka 837 € maksaakin menopaluu lippu, siinä on majoitus, ruoka, maansisäinen matkustus, ja mahdolliset sairaudet huomioon otettuna ( vakuutukseen siis osa ). Mahdolliset reubitkin kyllä saatana maksatte ihan ite, tiskaamaan emme jää ravintoloihinkaan. Japania osaavia ihmisiä olisi kiva saada kyllä mukaan.

Harkinta-aikaa on lähtöpäivään saakka :D

Matkan tarkoituksena on mennä pällistelemään japanilaisia, heidän kulttuuriaan ja maataan sekä tuhlaamaan varsin tehokkaasti kaikki matkarahat ( Ja maisemaa ja semmosta mitä yleensäkki lomilla ).

Huvikseen matkalle yhteisö: Japaninreissu kesä 2009

KAIKKI siis tervetulleita jotka haluavat. Harkitsijatkin tervetulleita, rahan takia peruuttavia ei katota vinoon... Ei se säästäminen tai työnteko kumminkaan tule kaikilla onnistumaan :D

Korru on legenda <- Piirtokilpailu käynnissä, osallistujia sekä tuomaristoa etsitään.

lol.

laalalaalaaa ei tuu uni saatana

Mitä on luottamus? Onko se sitä että uskot sen, mitä toinen sanoo? Onko luottamus sitä että luotat toisen toimivan juuri niin kuin odotat? Jos näin on, etkö itse luo toisen ihmisen rajat, ilman että hän edes niitä tietää? Ja entä jos hän tietää mitä sinä haluat häneltä, miten sinä haluaisit hänen toimivan, pettääkö hän silloin luottamuksesi jos toimiikin toisin? Entä jos minkäänlaisia lupauksia ei koskaan ole annettukkaan, mutta toinen osapuoli on koittanut käyttäytyä niin että toinen voi häneen luottaa. Tulisiko silloin tämän toisen, joka myös tietää mitä toinen häneltä odottaa, edes pyrkiä toimimaan niin?

Eikö odotuksesi toista ihmistä kohtaan olekkin loppujen lopuksi sinusta itsestäsi kiinni? Etkö silloin ole itse pettänyt itsesi odottamalla liikoja toisesta ihmisestä? Onko siis järkeä olettaa toisen toimivan millään tavoin jos hän ei ole niin luvannut, sehän on vain itsensä pettämistä. Jos uskot toisen toimivan niin kuin odotat, luotat enemmänkin siihen miten hyvin tunnet sen ihmisen. Jos olit väärässä, et yksinkertaisesti tuntenut ihmistä tarpeeksi.

Luottamus minulle merkitsee muutakin kuin sanoja, sanattomat lupaukset ovat myös tärkeitä. Tälläiset lupaukset tulevat ilmi toiminnassa, ei saa antaa ihmisten ymmärtää tahalleen jotain muuta kuin mitä tarkoittaa, eli kaikesta tulisi puhua. Tulisi pyrkiä käyttäytymään tietyllä tavalla sitä ihmistä kohtaan johon luotat, ja jolta odotat tietyntapaista toimintaa vastalahjana omasta käytöksestäsi. Tietenkään ei saa rikkoa omaa personallisuuttaan vaan pitää toimia omalla tavallaan, omalla persoonallisella tavallaan. Vaan aina pitää tehdä pieniä uhrauksia, varsinkin ihmissuhteissa.

Sekava teksti on sekava ja se jatkuu vieläkin.

Noh, sanotaanko näin... Luotan suurimman osan ihmisistä sanallisiin lupauksiin, ja siihen mitä ihmiset sanovat. Mutta todellisesti luotan vain pariin ihmiseen, nämä ihmiset ovat ihmisiä joista tiedän että tulevat aina tukemaan, "pelastamaan", ja toimimaan niin kuin odotan... Se tarkoittaa siis sitä että uskon tuntevani ne ihmiset, ja pidän heitä läheisenä (Tarkennus=En siis usko siihen että nämä ihmiset tekevät mitä tahansa hyväkseni, vaan uskon heidän tekevän juuri kuin he tekevät). Nämäkin luottamuspohjat ovat murtumassa, ja siitä en voi syyttää ketään muuta kuin itseäni. Siksi en luota itseeni, en luota siihen että toimin niin kuin pitää, enkä enää jaksa uskoa että tulkitsen ihmisiä oikein. Miksi uskoisin koska tulkintani vaikka osuvatkin yleensä oikeaan, satuttavat minua enemmän kuin väärät tulkinnat.

Ihmiset auttavat toisia ihmisiä, joista he pitävät, niin kauan kuin se ei ole heille itselleen haitaksi. Jonkun muun hyöty voi olla minun haittani, mutta useimmiten muiden ihmisten hyöty on myös minun hyötyni. Niin kauan kuin on ristiriitainen tilanne jossa pitää valita kahden eri ihmisen välillä, ei saa luottaa siihen että sinut valitaan sen arvokkaamman ihmisen yli. Sinun siis pitää lukea oikein, kumpi on toisen henkilön mielestä parempi vaihtoehto, kaikki skenaariot on käytävä läpi. Mutta entä jos järki sanoo jotain muuta kuin tunteet? Entä jos tiedät että toisellakin henkilöllä on tälläinen ongelma, järki sanoo muuta kuin tunteet?

Toisaalta jos en saa uskoa siihenkään, niin mihin sitten uskon? Miksi en uskoisi että sen mielestä johon itse luotan, olisin parempi vaihtoehto? Siksi että minut on todistettu joka kerta vääräksi, ja siksi että minun luottamukseni on lävistetty niin monta kertaa, että se kituu katuojan pohjalla... Vielä hengissä ja yhtä uskovaisena, mutta silti niin haavoittuneena ja lähellä kuolemaa, vain viimeistä iskua odotellen. Ei ole kyse kenestäkään muusta kuin minusta, kukaan ei tehnyt sitä, minä tein sen itselleni.

Mitä sen jälkeen? Mitä tekee ihminen joka ei luota enää kehenkään? Onko sillä väliä, eikö se periaatteessa ole helpompaa, eipähän koskaan petä itseään uskomalla liikoja. Toisaalta niin ei koskaan pääse eteenpäin, niin ei ikinä tule löytämään sitä mitä etsin, oma perhe, työpaikka, todellinen rakkaus ja onnellisuus.

Rakkaus, todellinen rakkaus. Se on kaiken alku ja juuri, loppujen lopuksi millään muulla ei ole väliä. Jos rakastat jotain, sinä myös automaattisesti luotat. Luotat tuntevasi ihmisen tarpeeksi hyvin että tiedät mitä hän tulee tekemään, ja luotat siihen että hän tulee aina olemaan rinnallasi. Entä jos sinusta siltikin tuntuu siltä, että se rikkoo sinua itseäsi vastaan? Pitäisikö silti uskoa että kaikki kääntyy parhain päin? Pitääkö monen kuoleman jälkeen vieläkin nousta jatkamaan sitä matkaa, joka perustuu vain siihen että rakastat toista ihmistä. "Kyllä vielä joskus...." Missä kulkee raja? Ei ole olemassa rakkautta ilman luottamusta, näin minä itse ajattelen. Jos et voi luottaa siihen ihmiseen, silloin et voi myöskään rakastaa häntä, jos luottamus katoaa katoaako rakkauskin? Ei rakkaus katoa, se muuttuu mielipuoliseksi suruksi, osittain ehkä jopa vihaksi kaikkea kohtaan sekä itseään että muita.

Kertokaa minulle minkä vuoksi elätte? Kai teidän elämällänne on tarkoitus? Kai te siitä jotain haluatte? Vai pelkäättekö te vain kuolemaa?

Minä uskon siihen että minun elämälläni on tarkoitus, minä uskon vähän vaikka mihin joista voisin kirjoittaa vaikka kuinka pitkästi mutta nyt alkaa jo väsyttämään ja tuntunu rinnassa kokoajan kun kirjottanu, eikä edes voi kirjottaa niin suoraan asioista kun haluaisi. Jos luottamukseni nyt kaatuu, enkä enää voi luottaa ihmisiin, mitä toivoa tulevaisuudella on? Todellista rakkausta ei silloin voi saavuttaa, ja kaikki menettää merkityksensä. Niin kauan kun pystyn luottamaan ihmisiin, niin kauan elämälläni on tarkoitus.

Voisin kyllä huomenna tai yli-huomenna kirjottaa lisää minun rakkaus ja ihmissuhde käsityksistäni ihankuin jotain kiinnostaisi.

Ja nehän tosiaan ovat vain käsityksiä kun itse kokemus puuttuu monestakin asiasta.

EDIT: Julmaa henriä lainatakseni:

Elä luota keheenkään niin sua ei koskaan satu. Mä teen sen joskus mut en tänään, ehkä huomenna muttei tänään.

Unelmat olikin vain unelmia, aidan toiselle puolelle typeriä kuvitelmia. Mä tarviin aina jonkun johon asettaa toivon sillä ilman sitä toivoa ei oo. Ja ilman toivoa ei jaksa kahlata tässä paskassa toivo että pääsen perille saa mut jatkamaan. Monesti mä oon asettanu toivon johonkin henkilöön ja todennu että vittu ei tää toimikkaan. Ja joka kerta se viiltää samalla tavalla, se on vitun raskasta jatkaa taas. Kun alkaa tottua pettymään, alkaa kyynistyä. Tähän asti mää oon selvinny, toivo ei oo menny, se on sussa!

Julma-Henri & Syrjäytyneet - 010706 Feat. Huilumies

Taas itken palatessa, se oli harhaa mut tuntu niin mahtavalta.

http://www.transtukipiste.fi/pelit/ttp0902.php

Vaihtoehdoista nainen, mies, androgyyni ja sukupuolineutraali,
SINÄ OLET ANDROGYYNI
Kuvauksesi
Sinussa on melko paljon sekä feminiinistä naista että maskuliinista miestä. Olet sukupuolisesti hyvin harmoninen. Mieheytesi ja naiseutesi ovat tasapainossa keskenään, eikä kumpikaan puolesi hallitse persoonaasi toisen kustannuksella.

Olet sukupuolishoppailija! Tiedostat sukupuolijärjestelmän olemassaolon, sukupuoliroolit ja odotukset kriittisestikin. Et juurikaan välitä näihin odotuksiin vastaamisesta, vaan käyttäydyt melko sukupuolivapaasti. . Olet sukupuolen suhteen melko itsevarma. Sinusta on luontevaa toteuttaa itseäsi sekä miehisten että naisellisten puoliesi kautta.

Tulet hyvin toimeen miesten, naisten ja sukupuolineutraalienkin kanssa, koska et itsekään ole niin kaukana näistä muista sukupuoliryhmistä.

Naisellisuuspisteesi: 4
Miehekkyyspisteesi: 2

Joo minä oon enemmän nainen kuin mies, tottakai minäkin uskon viallinen testi selkeästi.

Joo siis joo en ole satanisti mutta lueskelen kaikesta hauskasta joskus :D Tosin jotku tuon LaVeyan Satanism jutuista on oikeastaa aika järkeviä, se siis ei muutenkaan oikeastaan palvo saatanaa koko uskonto se vaan on lainannu sen symbolikseen.

Parhaat säännöt niillä on jokatapauksessa ( ainakin osaa kyllä noudattanu ihan vahingossakin :D )

The Eleven Satanic Rules of the Earth

1. Do not give opinions or advice unless you are asked.
2. Do not tell your troubles to others unless you are sure they want to hear them.
3. When in anotherÂ’s lair, show them respect or else do not go there.
4. If a guest in your lair annoys you, treat them cruelly and without mercy.
5. Do not make sexual advances unless you are given the mating signal.
6. Do not take that which does not belong to you, unless it is a burden to the other person and they cry out to be relieved.
7. Acknowledge the power of magic if you have employed it successfully to obtain your desires. If you deny the power of magic after having called upon it with success, you will lose all you have obtained.
8. Do not complain about anything to which you need not subject yourself.
9. Do not harm little children.
10. Do not kill non-human animals unless you are attacked or for your food.
11. When walking in open territory, bother no one. If someone bothers you, ask them to stop. If they do not stop, destroy them.

Vitonen on varsinkin todella mahtava sääntö


Synnitkin on aika hyviä jotkut ainakin

Stupidity — The top of the list for Satanic Sins. The Cardinal Sin of Satanism. It’s too bad that stupidity isn’t painful. Ignorance is one thing, but our society thrives increasingly on stupidity. It depends on people going along with whatever they are told. The media promotes a cultivated stupidity as a posture that is not only acceptable but laudable. Satanists must learn to see through the tricks and cannot afford to be stupid.

Solipsism — Projecting your reactions, responses, and sensibilities onto someone who is probably far less attuned than you are can be very dangerous for Satanists. It is the mistake of expecting people to give you the same consideration, courtesy and respect that you naturally give them. They won’t. Instead, Satanists must strive to apply the dictum of “Do unto others as they do unto you.” It’s work for most of us, and requires constant vigilance, lest you slip into a comfortable illusion of everyone being like you. As it has been said, certain utopias would be ideal in a nation of philosophers, but unfortunately (or perhaps fortunately, from a Machiavellian standpoint) we are far from that point.

(Solipsism tarkoittaa siis: "is the philosophical idea that "My mind is the only thing that I know exists." Solipsism is an epistemological or metaphysical position that knowledge of anything outside the mind is unjustified. The external world and other minds cannot be known and might not exist.")

Herd Conformity — That’s obvious from a Satanic stance. It’s all right to conform to a person’s wishes, if it ultimately benefits you. But only fools follow along with the herd, letting an impersonal entity dictate to you. The key is to choose a master wisely, instead of being enslaved by the whims of the many.

Counterproductive Pride — That first word is important. Pride is great up to the point you begin to throw out the baby with the bathwater. The rule of Satanism is: If it works for you, great. When it stops working for you, when you’ve painted yourself into a corner and the only way out is to say, I’m sorry, I made a mistake, I wish we could compromise somehow, then do it.



Mutta onpa tuolla kaikentapasta muuta paskaa tuossakin uskonnossa, liika teatraalisuus, sekä esimerkiksi taikuuteen uskominen ja muuta semmoista, ei oikein hyvä semmoset mutta hauskat säännöt ja synnit ja muut :)

http://en.wikipedia.org/wiki/Laveyan_satanism

http://ksilta.edu.ouka.fi/~apikkuaho/TampereKuplii/

Whii hauska reissu oli
tampereelle