Eilen oltiin sitten katsomassa Depeche Modea areenalla. Keikka lähenteli täydellisyyttä kokonaisuudessaan. Soittivat jopa Shake The Diseasen, jota en koskaan voinut edes toivoa kuulevani livenä. Tässä on kuitenkin eilinen settilista :
Intro
A Pain That I'm Used To
John The Revelator
A Question Of Time
Policy Of Truth
Precious
Walking In My Shoes
Suffer Well
Damaged People
Home
I Want It All
The Sinner In Me
I Feel You
Behind The Wheel
World In My Eyes
Personal Jesus
Enjoy The Silence
Shake The Disease
Just Can't Get Enough
Everything Counts
Never Let Me Down Again
Goodnight Lovers
Eli siis melkein täydellinen setti. Ainoana olisin vaihtanut Damaged Peoplen In Your Roomiin, jolloin setti olisi ollut itse täydellisyys. Mutta näinkin se oli aivan mahtava.
Lähdettiin siitä sitten Public Corneriin juomaan maanantain halpaa kaljaa. Jossain vaiheessa paikalle ilmestyi joitain mimmejä ja kaveri, jolla oli helvetin iso karvalakki päässä. Myöhemmin, kun joku mimmeistä otti hatun kaverilta pois, huomasimme että se olikin Martin Gore. Pakkohan sinne oli sitten mennä jamittelemaan mukaan, etenkin kun erikseen pyydettiin. Enpä olisi heti uskonut bääseväni jamittelemaan huomattavasti humaloituneen herra Goren kanssa. Että semmoista. Nimmari täytyi tietysti pyytää myös (joka muistuttaa enemmänkin jotain tähteä, kuin mitään nimeä). Nyt sitten kärsimme darraa tämän päivän.