IRC-Galleria

Tuttu kohta, Matt. 18:15

Raamatun käännöksessä 1933/38
"Mutta jos veljesi rikkoo sinua vastaan...."

Vertaa:
Raamatun käännöksessä 1992
"Jos veljesi tekee syntiä, ....."
1992 asia on otsikoitu "Syntiä tekevä veli.."
Kuka lisäsi otsikoinnin? Mooses?

Kirkkomme kertoo synnistä näin:
http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Synti
"Synti erottaa ihmisen elämän lähteestä, Jumalasta."

Onko synti Jumalaa vastaan, vaiko veljeä vastaan?
Voiko ihminen tehdä syntiä muutakin kuin Jumalaa vastaan?

Missä ongelma?
Kuviteltu esimerkki:
"veljet" tekevät autokaupan keskenään. Myöhemmin auto ei vastaakaan (suullisia) sopimuksia.
Veljet riitaantuvat, eikä sopimukseen päästä.

Onko kysymyksessä 1933/38 käännökseen mukainen "rikkomus", vaiko 1992 käännöksen mukainen synti?
Käsitelläänkö asia seurakunnassa ja käsitelläänkö se rikkomuksena veljeä vastaan vaiko syntinä Jumalaa vastaan?

Toinen osapuoli haluaa käsitellä sen 1933/38-mukaisena rikkomuksena ja toinen 1992-mukaisena syntinä, esim. petoksena.?

Sekä autokauppias että ostaja ovat vakaita puhujaveljiä..! Kumpi päättää, missä menee lain ja armon raja ja mitä käännöstä käytetään?
Kumpaa puhujaveljeä seurakuntaa "armahtaa" ja kumpaa "hoitaa?" Joutuuko rahansa menettänyt tekemää parannuksen ja rahat saanut saa etulahjana anteeksi?

Toinen näet pitää asiaa vain rikkomuksena ja toinen syntinä.
Kumman käännöksen / puhujan taakse seurakunta menee?


Synti
Synti erottaa ihmisen elämän lähteestä, Jumalasta. Jumalan luomisessaan ilmaisema tahto on, että ihminen eläisi siinä rakkaudessa, jota Hän itse osoittaa. Jumalan hyvää tahtoa ilmaisevat 10 käskyä sekä Kristuksen opetukset ja esimerkki. Niiden hylkääminen ja rikkominen niitä vastaan tuhoaa ihmisen oman elämän ja särkee hänen suhteensa niin Jumalaan kuin lähimmäiseen ja koko luomakuntaan. Rakkaus vääristyy itserakkaudeksi.

Raamatun syntiinlankeemuskertomus (1. Moos. 3) on kirjalliselta lajityypiltään myyttinen ja kuvaa ihmiskunnan luopumusta Jumalan tahdosta ja siitä seurannutta kadotuksen tilaa. Se kuvaa ihmisen hätään langenneena ja paratiisista karkotettuna eksyneenä orpona. Syntiinlankeemusmyytti on peruskertomus pahuudesta, jossa käärme (Saatanan symboli) viettelee ihmisen nauttimaan sellaisen puun hedelmää, joka tuottaa kuoleman.

Tekosynti ja perisynti
Synnin käsitteessä erotetaan tekosynti ja perisynti. Tekosynti on yksittäinen paha teko. Yksittäiset pahat teot nousevat perisynnistä, joka merkitsee ihmiskunnan Jumalan hyvän tahdon vastaista perusasennetta. Esimerkiksi sota ei synny tyhjästä, vaan kasvaa ihmiskunnan syntiinlangenneesta, jumalanvastaisesta olemuksesta. Synti on pimeä valta, joka orjuuttaa ihmistä ja saa hänet kiertymään itsensä ympärille, tavoittelemaan vain omaa etuaan ja käyttämään lähimmäisiä omien pyrkimystensä välineinä sekä nousemaan itse omaksi jumalakseen.
Perisynnin hedelmiä ovat ne teot, joita kymmenen käskyä kieltää tekemästä. Martti Lutherin Ison Katekismuksen mukaan näitä perisynnistä kasvavia pahan hedelmiä ovat esimerkiksi epäusko, harhaoppi, epäjumalanpalvelus, ylimielisyys, epätoivo, Jumalan sanan halveksiminen, murha, epäsiveellisyys, varkaus ja petos.

Synnistä ei voi irtautua omin voimin, vaan vain Pyhän Hengen vaikutuksesta armonvälineiden kautta. Jeesus Kristus on elämällään, kuolemallaan ja ylösnousemisellaan kukistanut synnin, kuoleman ja Perkeleen vallan. Usko Kristukseen siirtää ihmisen Saatanan kahleista Jumalan valtakunnan vapauteen.


http://www.evl2.fi/sanasto/index.php/Synti