IRC-Galleria

Paavali itse kirjoittaa samassa kirjeessä myöhemmin uskovaisista näin:

Room 8:2 Sillä elämän hengen laki Kristuksessa Jeesuksessa on vapauttanut sinut synnin ja kuoleman laista.

Room 6:14 Sillä synnin ei pidä teitä vallitseman, koska ette ole lain alla, vaan armon alla.
15 Kuinka siis on? Saammeko tehdä syntiä, koska emme ole lain alla, vaan armon alla? Pois se!

Tässä tulee selkeästi esiin se kahtiajako, josta Paavali puhuu. Kaikki ihmiset ovat tehneet syntiä ja olleet Jumalan kirkkautta vailla, kunnes ovat ottaneet vastaan uskon Jeesukseen ja tulleet vanhurskaiksi. Ei suinkaan niin, että kaikki uskossa olevat ihmiset olisivat tehneet syntiä ja ettei kukaan heistä olisi vanhurskas.

Room 3:21 Mutta nyt Jumalan vanhurskaus, josta laki ja profeetat todistavat, on ilmoitettu ilman lakia,
22 se Jumalan vanhurskaus, joka uskon kautta Jeesukseen Kristukseen tulee kaikkiin ja kaikille, jotka uskovat; sillä ei ole yhtään erotusta.
23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla
24 ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,
25 jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit
26 jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen.

"Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme"

1. Joh 1:8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.
10 Jos sanomme, ettemme ole syntiä tehneet, niin me teemme hänet valhettelijaksi, ja hänen sanansa ei ole meissä.

Yllä oleva raamatunpaikka tulkitaan yleensä tarkoittavan uskovaisia, koska johannes puhuu me -persoonapronominissa. Tulkinta tarkoittaisi sitä, että me uskovaiset teemme Jumalasta valehtelijan jos väitämme, ettemme tee syntiä. Asiayhteydestä paljastuu, että todellisuudessa Johannes puhuu tässä kohdin ihmisistä, jotka väittävät olevansa synnittömiä, mutta tekevät syntiä. Siksi näillä ihmisillä ei ole yhteyttä Jeesuksen kanssa eikä pelastavassa uskossa olevien ihmisten kanssa:

1. Joh 3:3 minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.
4 Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.
5 Ja tämä on se sanoma, jonka olemme häneltä kuulleet ja jonka me teille julistamme: että Jumala on valkeus ja ettei hänessä ole mitään pimeyttä.
6 Jos sanomme, että meillä on yhteys hänen kanssaan, mutta vaellamme pimeydessä, niin me valhettelemme emmekä tee totuutta.
7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

Johannes ei tarkoita itse olevansa syntinen käyttäessään me -persoonapronominia, koska hän käyttää samaa ilmaisua myös silloin, kun hän puhuu valkeudessa vaeltavista uskovaisista. Se on vain hänen tapansa ilmaista sanomansa. Samassa kirjeessä hieman myöhemmin Johannes puhuu uskovaisista näin:

1. Joh 3:6 Kuka ikinä hänessä pysyy, hän ei tee syntiä; kuka ikinä syntiä tekee, hän ei ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
7 Lapsukaiset, älköön kukaan saako teitä eksyttää. Se, joka vanhurskauden tekee, on vanhurskas, niinkuin hän on vanhurskas.
8 Joka syntiä tekee, se on perkeleestä, sillä perkele on tehnyt syntiä alusta asti. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot.
9 Ei yksikään Jumalasta syntynyt tee syntiä, sillä Jumalan siemen pysyy hänessä; eikä hän saata syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
10 Siitä käy ilmi, ketkä ovat Jumalan lapsia ja ketkä perkeleen lapsia. Kuka ikinä ei tee vanhurskautta, hän ei ole Jumalasta, ei myöskään se, joka ei veljeänsä rakasta.

Myös yllä olevasta raamatunpaikasta on tehty vääriä tulkintoja. Koska sana "tekee" on preesensissä, sen väitetään tarkoittavan jatkuvaa tekemistä. Näin ollen on tulkittu, että uskovainen tekee kyllä satunnaisia syntejä, mutta ei elä jatkuvassa synnissä. Todellisuudessa preesens voi yhtä hyvin ilmaista "mitä tapahtuu nyt kertaluontoisesti". Asiayhteys määrittää sen, mitä preesens ilmaisee. Tässä asiayhteydessä preesens ilmaisee ilmiselvästi kertaluontoista tapahtumaa, koska ensimmäisen luvun jakeessa 7 on "puhdistaa" -sana (preesens) ja "meidät" -sana (akkusatiivi). Koska tässä lauseessa preesensin jälkeen tulee akkusatiivi, niin preesens ei voi ilmoittaa, että jotakin tapahtuu aina, vaan se ilmaisee, että jotakin tehdään loppuun kertaluontoisesti. "Puhdistaa" -sana tulee uudelleen jakeessa 9, jossa se on aoristi-muodossa, joka ilmaisee kertaluontoista tapahtumaa. Näin ollen uskovainen puhdistetaan kerran ja sen jälkeen hänen ei tarvitse "ikinä syntiä tehdä" (1. Joh 3:6):

1. Joh 1:7 Mutta jos me valkeudessa vaellamme, niinkuin hän on valkeudessa, niin meillä on yhteys keskenämme, ja Jeesuksen Kristuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.
8 Jos sanomme, ettei meillä ole syntiä, niin me eksytämme itsemme, ja totuus ei ole meissä.
9 Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä.