IRC-Galleria

6. Liberaalien teologien ylistäminen

Vuonna 1934 uskoon tullut Billy Graham oli pitkään raamatullinen fundamentalisti, joka uskoi Raamatun auktoriteettiin ja todenperäisyyteen. Vielä 1950-luvulla Graham lupasi Jumalalle, että hän ei ota koskaan ristiretkiensä komiteaan henkilöitä, jotka eivät usko Kristuksen neitseelliseen syntymään, Jeesuksen sovintovereen ja Raamatun sanainspiraatioon.

Billy Graham ei pitänyt Jumalalle antamaansa lupausta. Grahamin näkemykset alkoivat vähitellen muuttua yhä enemmän liberaaliin suuntaan.

Kirjassaan ”Evangelism & church today” Graham ylisti seuraavia henkilöitä suuriksi teologeiksi: Rudolf Bultman, Karl Barth, Emil Brunner, Reinhold Niebuhr, Paul Tillich ja Carl Henry. Näistä teologeista vain Carl Henry oli Raamatulle uskollinen, kaikki muut olivat Raamatun arvovallasta ja erehtymättömyydestä luopuneita teologeja.

Tämäkin asia on onnistuttu salaamaan suurelta yleisöltä, joka luulee, että baptistisaarnaaja Graham oli raamatullinen mies koko ikänsä.

7. Yhteys katoliseen kirkkoon

Billy Graham rakensi väärää kristittyjen yhteyttä eniten rakentamalla siltaa protestanttien ja roomalaiskatolisten välille, mikä oli hänen päätehtävänsä vapaamuurarien agenttina.

Billy Graham tapasi useita kertoja eri paaveja ja kehui heitä merkittäviksi Jumalan miehiksi sanoen esim. Johannes Paavali II:ta silloisen maailman suurimmaksi uskonnolliseksi johtajaksi.

Billy Graham alkoi kutsua katolisia pappeja ja piispoja kokouksiinsa vuodesta 1950 alkaen eli hyvin varhaisessa vaiheessa. Katolisilla oli 1960-luvulta lähtien Grahamin ristiretkien johtajistossa ja puhujanlavalla aina merkittävä edustus, kun missio oli suunnattu maahan, jossa katolinen kirkko vaikutti. Kokouksissa esille tulleet katoliset ohjattiin katolisiin seurakuntiin.

Katolisten johtajien mukaan Billy Graham saarnasi juuri katolisille soveltuvaa evankeliumia - hän ei loukannut katolista kirkkoa, sen opetusta eikä kyseenalaistanut paavin merkitystä.

8. Myötäsukainen asenne kommunismiin

Billy Graham oli aluksi kommunismia vastaan, mutta tämäkin asenne muuttui vuosien mittaan myönteisemmäksi niin, että Graham ei halunnut nähdä ja tuoda julki Neuvostoliiton uskovien vainoja. Kun Billy Grahamilla oli ristiretki Moskovassa v. 1982, hän toimi vapamuurarien tahdon mukaan eikä maininnut mitään maanalaisen vainotun seurakunnan kärsimyksistä eikä ottanut heidän edustajiaan vastaan. Sen sijaan Graham seurusteli virallisen, valtion hyväksymän baptistikirkon pastoreiden kanssa, joista osa oli KGB:n miehiä.

Sama tapahtui v. 1988 Kiinassa, jossa Billy Graham tapasi vain valtion kontrolloiman Kolme itse –seurakuntien edustajia. Median kysellessä vangituista uskovista Graham kieltäytyi arvostelemasta Kiinan hallituksen politiikkaa ja sanoi: ”En nähnyt missään todisteita ihmisoikeusloukkauksista.”

Järkyttävä lausunto, kun tiedämme, että Kiinassa on ollut ja on tälläkin hetkellä miljoonia maanalaisen seurakunnan jäseniä, jotka eivät voi avoimesti toimia uskonsa mukaisesti tai heidät vangitaan. Mutta sitä ei näe, mitä ei tahdo nähdä.

9. Myönteinen suhtautuminen islamiin ja mormonismiin

Billy Graham suhtautuu myönteisesti islamiin ja mormonismiin, vaikka islam on antikristillinen Jeesuksen jumaluuden kieltävä väärä uskonto ja mormonismi on vapaamuurareitten perustama sekava ei-kristillinen kultti, joka opettaa, että Jumala oli aluksi ihminen ja että ihmisistä voi tulla jumalia.

David Frostin tv-haastattelussa v. 1997 Billy Graham sanoi: ”Islamia on ymmärretty väärin, koska Muhammed kunnioitti suuresti Jeesusta, jota hän piti suurimpana profeettana – itsensä jälkeen.” Grahamin käsitys on uskomaton. Muhammed ei suinkaan tuollaisella lausunnollaan kunnioittanut Jeesusta, koska hän alensi Jumalan Pojan, maailman Vapahtajan, vain itsestään seuraavaksi profeetaksi.

Islamin jumala Allah ei ole sama kuin kristinuskon Jumala, koska Allahilla ei ole poikaa, mutta oikealla Jumalalla on, Jumalan ainosyntyinen Poika Jeesus Kristus.

Islam on syntynyt syvyydestä ja siitä pitäisi varoittaa eikä antaa tuosta Paholaisen uskonnosta ymmärtäväisiä lausuntoja kuten Billy Graham teki.

10. Toisten vapaamuurarisaarnaajien tukeminen

Billy Graham puhui usein ylistävästi Robert Schullerista ja Norman Vincent Pealesta, vaikka molemmat olivat vapaamuurareita, jotka puhuivat tyypilliseen New Age -tyyliin itsensä arvostamisesta ja positiivisesta ajattelusta, mikä on itse asiassa valkoista noituutta, jossa ihmisestä itsestään tulee pelastaja.

Billy Graham arvosti myös vapaamuurari Oral Robertsia, joka oli harhaoppisen menestysteologian isä opettaessaan siemenuskosta tyyliin, joka johti hänet ja monet tv-evankelistat hyväksymään hyvin ylellisen elämäntyylin Jumalan tahtona. Siemenusko tarkoittaa, että kun sinä kylvät siemenen eli annat Jumalalle (eli minulle) rahaa, niin Jumala parantaa sinut ja antaa sinulle rahaa satakertaisesti takaisin. Eihän tällainen humpuuki toiminut paitsi rahan saajien kohdalla, jotka rikastuivat suunnattomasti lampaittensa nylkemisestä.

Billy Grahamin olisi pitänyt varoittaa tuollaisista harhaopettajista. Sen sijaan Graham piti heitä korkeassa arvossa ja puhui heidän tilaisuuksissaan.

11. Billy Graham on 33. asteen vapaamuurari

Vapaamuurariudessa on useita eri asteita. Alemmilla asteilla olevat eivät tiedä kaikkia salaisuuksia ja luulevat usein tietämättömyydessään, että kyseessä on vain viaton herrojen hyväntekeväisyyskerho. Eipä voisi paljoa enempää erehtyä.

Korkein aste on 33. aste. Silloin vapaamuurarille kerrotaan, kuka on heidän jumalansa. Vihittävälle henkilölle paljastetaan suuri salaisuus, että heidän jumalansa on Lucifer eli Saatana. Korkeimman asteen vapaamuurarit ovat siten saatananpalvojia.

Billy Grahamista tuli 33. asteen vapaamuurari v. 1966 skottilaisen riitin vapaamuurareitten temppelissä Washington DC:ssa. Samalla Billy Grahamista tuli saatananpalvoja.

Koska Graham oli myös evankelista, hän jatkoi elämäänsä ja toimintaansa jakautuneena persoonaltaan Jumalan mieheksi ja Saatanan mieheksi.

12. Jim Shawn todistus

On useita ihmisiä, jotka ovat nähneet Billy Grahamin vapaamuuraritilaisuuksissa.

Heistä tunnetuin on Jim Shaw, joka on kertonut asiasta kirjassaan ”The Deadly Deception” (Kuolettava petos) sen jälkeen kun hän uskoon tultuaan erosi vapaamuurareista. Shaw sanoo nähneensä Billy Grahamin omissa 32. asteen vapaamuurarivihkiäisissään, joihin eivät voi osallistua ketkään muut kuin vapaamuurarit. Shaw painostettiin kuitenkin jättämään kirjastaan Grahamin nimi pois tämän suojelemiseksi. Niinpä kirjassa ei mainita Billy Grahamia nimeltä, vaan kerrotaan, että läsnä oli kansainvälisesti huomattava evankelista (internationally prominet evangelist). Henkilö ei voi olla kukaan muu kuin Billy Graham.

13. David Hillin todistus

Entisen vapaamuurarin ja myös entisen mafiagangsterin David Hillin todistus on vavahduttava.

Tultuaan uskoon ja jätettyään entisen elämänsä kuviot taakseen David Hill järkyttyi saatuaan tietää Billy Grahamin olevan vapaamuurari. Hill meni tapaamaan Grahamia erääseen itärannikon kaupungin hotelliin ja yritti kahtena päivänä 18 tunnin ajan varoittaa Grahamia vapaamuurareista ja heidän ajamastaan Uudesta maailmanjärjestyksestä.

Hillin pelastuspyrkimykset epäonnistuivat.

Billy Graham sanoi alistuneena David Hillille: ”Minä olen sen järjestön vanki (a captive of that organization).” Toisin sanoen Billy Grahamin oli jatkettava 1948 alkanutta yhteistyötä vapaamuurarien kanssa – tai he tuhoaisivat hänet. Koska vapaamuurarit loivat Billy Grahamin ja hänen menestyksensä, heillä oli valta myös kukistaa hänet joko maineen mustaamalla tai kirjaimellisesti.

David Hill joutui kokemaan jälkimmäisen vaihtoehdon. David Hill murhattiin juuri kun hän oli saanut valmiiksi Uutta maailmanjärjestystä käsittelevän paljastuskirjansa.

14. Muita todistuksia

Kaikki todistajat eivät uskalla esiintyä omilla nimillään. Tässä on kaksi nimetöntä todistusta.

Eräs Monarch-aivopesuohjelmasta ulospäässyt henkilö, joka oli toiminut Pentagonin orjana, on myös todistanut, että Billy Graham teki työtä vapaamuurareille mm. siten, että hän välitti heidän viestejään USAn presidenteille ja muillekin valtionpäämiehille.

Eräs ex-illuminaatti, jolla on monipersoonallisuushäiriö, kertoo seisoneensa Billy Grahamin edessä ja katsoneensa tämän silmiä. Tämän henkilön todistuksen mukaan oli hyvin selvää, että Grahamilla oli myös monipersoonallisuushäiriö ja hän pystyi vaihtamaan persoonallisuuksiaan.