Kouluja-käymätön kalastaja Apostoli Pietari jo tiesi kertoa 2000 vuotta sitten, että maailma on rakennettu veden kautta! Raamattu on luotettava KAIKESSA!
" Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta ja että niiden kautta silloinen maailma hukkui vedenpaisumukseen." (2Piet.3:5-6)
Heinäkuussa 2005 NASA (Yhdysvaltain kansallinen ilmailu- ja avaruushallitus) suoritti huikean operaation törmäten tarkoituksellisesti avaruusluotaimella Tempel 1 -komeettaan. Operaation tarkoituksena oli saada tietoa niistä aineista, joista aurinkokuntamme, planeettamme ja elämän itsessään on väitetty ”kehittyneen”.
NASA/JPL/UMD artwork by Pat Rawlings
Operaation sensaatiohakuista, evolutionistista pohjavirettä lukuun ottamatta se oli menestys. Avaruusluotaimen iskeytyjäosan kuparikuula (370 kg) rikkoi komeetan pinnan ja aiheutti mahtavan purkaustuotepatsaan – törmäyksen seurauksena avaruuteen levinneen pirstalepilven. Maapallolla astronomit tekivät havaintoja törmäyksestä, mutta parhaat kuvat saatiin Deep Impactin emoalukselta, joka lensi komeetan ohi törmäyksen aikaan.
Törmäys havaittiin myös kiertoradalla olevalla Spitzer-varuusteleskoopilla, jolla voidaan havaita valoa sellaisilla aallonpituuksilla, joita ihmiset eivät voi nähdä. Tämä mahdollisti sen, että astronomit saattoivat analysoida törmäyksessä ympäriinsä levinneestä pölystä ja levinneistä pirstaleista heijastuvan valon, ja siten yrittää määrittää komeetan kemiallisen ja geologisen koostumuksen.
Vaikka Deep Impact -kokeen tieteellisestä materiaalista riittää astronomeille tutkittavaa vuosien ajaksi, ovat jo selvinneet asiat tuottaneet yllätyksiä.
Idealisoitu galaksin spektri, jossa nähdään
valoa absorboivien vetyatomien aiheuttamat tyypilliset
”absorptioviivat” (tummat viivat sateenkaaren
väreissä olevassa taustassa). Mitä kauempana
galaksi on sitä enemmän viivat siirtyvät spektrin
punaista aluetta kohti (asteikko on logaritminen).
Kokeellinen tiede on osoittanut, että erilaiset kemialliset alkuaineet ja yhdisteet emittoivat (lähettävät) ja absorboivat (imevät) valoa sähkömagneettisen spektrin tietyissä kohdissa.1 Astronomit käyttävät spektroskopiana tunnettua menetelmää analysoidessaan tähdistä ja avaruuden kaasupilvistä tulevaa valoa. Menetelmällä he etsivät ikään kuin tiettyjä kemiallisen koostumuksen paljastavia tarkkaan määritettyjä allekirjoituksia. Nämä kemialliset allekirjoitukset nähdään tutkittavan kohteen spektrissä tummina (absorptioviivat) tai kirkkaina viivoina (emissioviivat).
Kun avaruusluotain törmäsi Tempel 1 -komeettaan, tiedemiehet käyttivät Spitzer-avaruusteleskooppia törmäyksessä muodostuneen purkautumistuotepilven kemiallisen koostumuksen tallentamiseen.
Jotain tavallisuudesta poikkeavaa
Tätä kirjoitusta tehtäessä tiedemiehet olivat löytäneet useiden komeetan sisäosien yhdisteiden allekirjoitukset. Näitä olivat piidioksidi (hiekan tärkeä ainesosa) ja etaani (kaasu, jota käytetään polttoaineena ja jäähdytysaineena). Näiden lisäksi löydettiin kaksi muuta kemiallista allekirjoitusta, jotka osoittivat sellaisten kemiallisten yhdisteiden olemassaolon, joita tiedemiehet eivät olisi voineet hurjimmissa unelmissaankaan ennustaa. Kyseessä olevat yhdisteet olivat karbonaatteja (joita löytyy merieliöiden kuoresta ja kalkkikivestä) sekä savea.2
Näihin kahteen yhdisteeseen liittyy suuri ongelma, sillä karbonaatteja ja savea muodostuu vain nestemäisessä vedessä, ei aurinkokunnan jääkylmissä ulommissa osissa, missä Tempel 1 -komeetan uskotaan saaneen alkunsa.
NASA/JPL-Caltech/UMD
Lisäksi kiteiset silikaatit, joita on löydetty karbonaattien ja saven yhteydestä, aiheuttavat taas oman ongelmansa.3 Astronomit ovat jo pitkään uskoneet, että komeetoissa on runsaasti silikaatteja. Kuitenkin silikaatit, joita löytyi Tempel 1 -komeetan koostumuksesta, olivat kiteisiä, ja niiden muodostumiseen tarvitaan yli 700 °C lämpötiloja. Aurinkokunnassamme tällaisia lämpötiloja on vain hyvin lähellä aurinkoa.
Tempel 1 kaltaisten lyhytjaksoisten komeettojen on ajateltu muodostuneen selvästi kaasuplaneetta Neptunuksen kiertorataa kauempana, missä lämpötilat ovat jatkuvasti lähellä absoluuttista nollapistettä (-273 ºC), ei lähellä aurinkoa, missä lämpötilat nousevat huimasti. Se, että samassa komeetassa on samaan aikaan vedessä muodostuneita yhdisteitä, kiteisiä silikaatteja ja etaanikaasua on erittäin vaikea kysymys evolutionistisille tiedemiehille. Tämän komeetan muodostuminen näyttää mahdottomalta, koska näiden aineiden syntyyn tarvitaan niin erilaiset olosuhteet. Nestemäisen veden läsnäolo edellyttää useita hyvin tarkoin määrättyjä olosuhteita, joita ovat esimerkiksi hyvin kapeat lämpötila- ja painevälit, jollaisia ei löydy planeettojen välisestä avaruudesta.
NASA/JPL/Space Science Institute
Kristityille tällaiset Tempel 1:stä löydetyt vettä edellyttävät kemialliset yhdisteet eivät ole laisinkaan odottamattomia. Itse asiassa maailmankaikkeudesta löytyy runsaasti vettä eri muodoissa.4 Odottaisimmekin asioiden olevan näin, jos etsisimme vastausta Raamatun kuvaamasta luomisesta ennemmin kuin ateistisista olettamuksista, jotka jättävät Raamatun pois laskuista.
Sekä Vanhassa että Uudessa Testamentissa meitä muistutetaan siitä, että vesi oli tärkeässä osassa aurinkokuntamme muodostamisessa, ja varsin mahdollisesti näin oli myös koko maailmankaikkeuden kohdalla.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan ensimmäisen luvun jakeet 2-7 kertovat maapallon (ja mahdollisesti vastaavalla tavalla myös maailmankaikkeuden5) vedestä muodostamisesta (johon 1. Moos. 1:2 viittaa ”syvyytenä”).
Saturnukseen suunnattu Cassini-Huygens-lento tuotti nämä kiehtovat kuvat Saturnuksen lähimmästä kuusta, Enceladuksesta. Kaksi alempaa kuvaa (spektrianalyysi oikealla) osoittavat vettä sisältävän geysirin purkauksen yltävän satojen kilometrien etäisyyteen avaruuteen. Nämä ja muut löydöt osoittavat avaruudessa olevan runsaasti vettä.
Vaikka tätä ei olekaan sanottu tekstissä suoraan, ja tämä on siten oletus, on kuitenkin mahdollista, että Jumala käytti samoja prosesseja luodessaan aurinkokuntamme muut planeetat sekä planeetat, joita on mahdollisesti planeettakunnissa muualla galaksissamme sekä maailmankaikkeudessa.
Lisäksi Uudessa Testamentissa Apostoli Pietari käyttää profeetallisessa mielessä sitä historiallista tosiasiaa, että aurinkokunta on rakennettu veden kautta (2. Piet. 3:5-7). Itse asiassa hän nuhtelee niitä, jotka tieten tahtoen vastustavat evankeliumia ja Raamatun historiallisia tapahtumia.
Ensimmäisen Mooseksen kirjan ja Pietarin kuvaama tapahtumasarja luomisesta sopii niihin todisteisiin, joita löydämme maailmankaikkeudesta ja antaa myös tapahtumista kuvan, joka on päinvastainen alkuräjähdysmallin alkuperää koskevan kuvauksen kanssa. Alkuräjähdysmallin mukaan maailmankaikkeus ei suinkaan alkanut nestemäisestä vedestä. Mallin mukaan se sai alkunsa hyvin nopeasti räjähdyksen seurauksena. Erittäin korkeat lämpötilat ovat keskeisessä osassa näissä naturalistisissa planeettojen muodostumista koskevissa malleissa.
NASA / JPL – Caltech
Tiedemiehet jatkavat ihmettelyään maailmankaikkeuttamme koskevien poikkeavien ja paradoksaalisten löytöjen äärellä. Näihin eivät sisälly ainoastaan veden muodostamat yhdisteet komeetan ytimessä, vaan myös jääpilvet kaukaisten tähtien ympärillä sekä monimutkaisten galaktisten rakenteiden olemassaolo kaukaisessa maailmankaikkeudessa.6,7
Kristityt voivat olla levollisen varmoja siitä, että tällaiset todisteet tukevat historiankuvausta, jonka Jumala on antanut meille Pyhässä Sanassaan. Mutta tällaiset erikoispiirteet ovat suuria ongelmia niille, jotka kieltävät Luojan olemassaolon tai Hänen Sanansa historiallisen paikkansapitävyyden.
http://www.luominen.fi/todisteita-vedesta-lahtoisin-olevasta-aurinkokunnasta/?fb_action_ids=10151420357797335&fb_action_types=og.likes&fb_source=other_multiline&action_object_map=%7B%2210151420357797335%22%3A100705403470728%7D&action_type_map=%7B%2210151420357797335%22%3A%22og.likes%22%7D&action_ref_map