Tiistai 3.7.
Aamulla tormasin eilisesta tuttuun ruotsalaiseen Andreakseen ja amerikkalaiseen Ericiin. Lahdimme hostellilta yhdessa kohti Akihabaraa etsimaan Andreakselle kameraa. Etsimme ensiksi Akibasta, jossa itsekin olin viime Tokio-kaynnilla pyorinyt. Sielta kylla loytyi ihan tolkuttomat maarat kameroita. Kavimme myos pienemmassa liikkeessa lahiseudulta tekemassa hintavertailua.
Mitaan ostoksia ei suoritettu ja suuntasimme Harajukuun. Viikolla siella ei friikkiteineja tai rockabillyja nakynyt. Kavimme istuskelemassa puistossa. Eric sattui siina sitten kysymaan, etta onko suomi oikeasti vaikeimpia kielia ja paadyin antamaan muutaman esimerkin. Tovin istuttua lahdimme nalissamme etsimaan ravintolaa. Harajukun vahasta tarjonnasta tuntui kaikki olevan enemman tai vahemman lankkariruokaa. Pitkan etsimisen jalkeen kysyimme ruokapaikkaa eraan kaupan edustalla olleilta myyjilta, jotka laittoivat meille saattoapua ja paadyimme kiinalaiseen syomaan.
Alkoi hamartaa ja kumpikaan jengistamme ei ollut kaynyt Shibuyassa illalla ihmettelemassa Center gai -risteysta, joten paatimme kavella sinne. Jattiruutujen ihailun jalkeen kiertelimme hieman Shibuyaa ja lahdimme hostellillemme Asakusaan. Loppumatkasta kavimme horppaamassa viela ilmaisen drinkin hostellin baarissa. Talla kertaa en halunnut olutta, vaan paatin kokeilla Samurai Rock -juomaa. Sakea ja vahan variksi sitruuna- ja limemehua jailla taytetyssa lasissa maistui aika hyvalle.