Okei.. ..okei.. ..okei..
Angstasin tätä eilen päiväkirjannelikin, joten tulenpahan tännekin valittamaan.
En ole viimeiseen kahteen viikkoon saanut aikaiseksi _mitään_. Joo, selkä on paskana enkä pystykään tekemään mitään kovin ihmeellistä, mutta silti! Suurimman osan vuorokaudesta makaan vaan sängynnurkassa ja poraan päiväkirjalleni sitä, miten paskasti kaikki menee. Ajattelen kyllä tekeväni jotain, ja suunnittelen sanovani kaikille ihmisille kaikkea kivaa - mutta EI! Ei mitään.
Nukun puolet päivästä, parun päiväkirjalle, käyn koneella, parun lisää päiväkirjalle, käyn ehkä syömässä purkin ananasta, käyn koneella, parun päiväkirjalle, saatan katsoa jonkun leffan, parun hyvin paljon päiväkirjalle kun elokuvissa kaikki päättyy aina hyvin ja sitten kello onkin jo kolme yöllä. Mutta en saa unta, vaan märehdin sitä miten aikaansaamaton olen ja miten koko maailma mukamas vihaa minua, jonka jälkeen koetan nukahtaa - mutta tajuan että voin nähdä painajaisia, joten yritän olla nukahtamatta. Viiden massa sammun kuitenkin, kun olen vetänyt pään täyteen särkylääkkeitä ja kaikkea muuta kivaa mitä kaapeista löytyy.
Elämäni on suorastaan ihana.