Vaikuttaa siltä, että kirjoitan tänne aina silloin kun
asiat on jotenkin "out of ordinary". Niinkuin nytkin.
Oli nimittäin tänään (eli siis eilen, perjantaina)
aivan täydellisen epätodellinen olo.
En ollut sopinut mitään menoa,
kukaan ei soittanut, että "mitä tehdään tänään?",
en itse soittanut kellekkään, että "--||--?",
enkä lähtenyt extempporee itse minnekkään..
Olin vaan kotona, pelattiin perheen kans yks
matsi Catania (mä muuten voitin!! \o/ alan oleen jo hyvä!)
katselin Laurin kans FMA - the movien, join pepsiä,
katselin loput Chapelle Showt ja nyt olen menossa
nukkumaan.
...
EI PERJANTAINA TEHDÄ NÄIN!!!!
SIIS MITÄ HITTOO!!??
....
Siksi oli epätodellinen olo koko illan.
Ei tuntunut YHTÄÄN perjantailta, koska en
tehnyt mitään perinteisiä perjantaijuttuja.
Niinku esim. ollu studiolla vääntämässä jotain
hikistä biisiä tai lähteny tampereelle tsekkaan
jotain keikkaa tai mennyt istuun iltaa jonnekki
tai et tänne ois tullut jotku istuun iltaa tai edes
lähteny Hedan kans yksille Waltteriin!!
Ihan outoo.
Tein vaan tollasia juttuja mitä teen ihan minä
tahansa muuna päivänä, kuin PERJANTAINA!
Outoo.. tosi outoo.
Noo. Eipä mun elämänlaatu nyt tästä mitenkä
huonontunu. Ehkä pikemminkin jopa parani.
En tunne itteeni hyljätyks tai ulkopuolelle jätetyks
tai mitään. Sillekin, et kukaan ei ollu millään liikekannalla
löytyy ihan järkevä selitys, eli se että täällä meillä oli noi
lanit, joissa kuitenkin hengasin kolme päivää putkeen
noiden tyyppien kans, joiden kanssa yleensä nää
viikonloputkin tulee hengattua. Eli kaikki oli niiden jäljiltä
suht väsyneitä ja osittain varmaan yhden viikon edestä
riehumiset purkissa.
Mut outo olo silti.
I close my case - suljen salkkuni.