Jos se vaan paranis nopeesti,
sen kohtalo ei ois nukkua.
Me tehään kaikki sen paranemisen hyväks,
mut mikään ei näytä nyt auttavan.
Sen tuskat on kaameeta kuunneltavaa.
Tiedän että sen olisi parempi tuolla jossain.
Joskus se katsoo mua anelevasti,
tuntuu kuin se pyytäisi multa jotain sellasta mitä en ymmärrä.
Itkubileet on eiliseltä ohi ,
mutta ne on ehkä vasta edessä isompina.