Tarinan mukaan aivan taivaan tällä laidalla, on paikka nimeltään Sateenkaari-silta. Lemmikit, jotka ovat olleet läheisiä jollekkin, pääsevät kuoltuaan sinne. Siellä on niittyjä ja kukkuloita, joilla he voivat juosta ja leikkiä yhdessä. Siellä on paljon ruokaa, vettä ja auringonpaistetta. Ystävillämme on siellä lämmin ja hyvä olla.
Sairaat ja vanhat eläimet saavat siellä takaisin terveytensä ja elinvoimansa. Loukkaantuneet ja vammautuneet parantuvat ja tulevat jälleen vahvoiksi, jollaisia ne ovat muistoissamme ja unelmissamme. Eläimet ovat onnellisia ja tyytyväisiä, paitsi yhden asian suhteen, kukin niistä kaipaa jotakuta hyvin rakasta, joka niiden täytyi jättää jälkeensä.
Ne leikkivät ja juoksentelevat yhdessä, kunnes tulee päivä, jona yksi niistä äkkiä pysähtyy ja katsoo kaukaisuuteen. Kirkkat silmät ovat jännittyneen tarkkaavaiset, innokas ruumis värisee, yhtäkkiä se alkaa juosta pois ryhmän luota ja lentää yhä nopeammin yli vihreän ruohon.
Kun sinä ja rakas ystäväsi vihdoin tapaatte, se on riemukkaan jälleennäkemisen hetki. Onnelliset suukot satavat kasvoillesi, kätesi hyväilevät taas rakasta päätä. Katsot taas lemmikkisi luottavaisiin silmiin, ne olivat niin kaus poissa silmistäsi, mutta eivät koskaan sydämestäsi.
Lisää tämä blogiisi tai ihan mihin vaan, jos taivaan laitumilla ikuista unta nukkuu jokin sinulle, sukulaisellesi tai ystävällesi rakas eläin ♥
tässä mun rakkaat; pampula, ida ja söpö ♥