Mulla on asioita mistä en puhu koskaan
Siirrän ne sivuun ihan niikun jonkun roskan
Ja sitku angstibiisin sattuu vahingos kuuntelee
Ne asiat palaa mun mieleen jälleen kummitelee
Sit niit alkaa taas kerran käsittelemään
Ei siinä auta mikään ja taas itketään
Ehkä pitäis niistä muillekkin puhua
Mutta teen sen näin ja se on minua