(teksti löytyy alkuperäisessä muodossa ja kokonaisuudessan myös Vuokatti Country Club C5 mökin vieraskirjasta)
Päivä 1, 5.12
Keskiviikkona saavuttiin noin kello tosi myöhään. Junamatka sujui kaljotellessa, vaikka kondari oli ananas perseessä! Heti antoi jonku lappusen alkoholilaista, plaah chill’ dude. Oltiin lastenlipuilla, koska puolet halvempaa. Eka ilta oli tosi känninen, oltiin katinkullassa diskos, missä oli vanhuksia ja me. Papereita kyseltiin koko ajan, nää jyväjemmarit on tosi nihkeit. HUOH! Toivottiin Kanye Westin Stronger dj:ltä (joka oli muuten aika helmi jäbä) mut ei se lämmenny. Tyydyttiin Gloria Gaynorin I Will Surviveen ym. Mökille pääsy oli erittäin koominen, random tyypit yllättivät meidät taksia katinkullassa odotellessa. Yllätys oli kuitenkin iloinen, sillä muukalaisten jatkaessa matkaa jäi meille jokaiselle saldoksi bisse sekä mukavasti vatsaa lämmittänyt kulaus kossua. Mökkiin päästyämme yllätin Jasminin vessasta pirjoamasta ja laattahan lensikin kuin varpusparvi. Pienten jumitusten jälkeen löysimme tiemme turvallisesti sänkyihin, pojat nukkuivat ylhäällä siskonpedissa ja me zirbulat alhaalla. Unen päästä kiinni saatuamme, kuului vessasta epäilyttävästi oksentamiseen liittyviä saundeja. Lahtelaisvahvistuksemme Manu päätti ensimmäisen päivämme siihen, että neljästä ihmisestä kaksi oli jo laatannu.
Päivä 2, 6.12 Itsenäisyys day
Heräsimme ennen puolta päivää ja eilisestä oli jäänyt käteen taikka päähän pelkkä huge jomotus. Sisukkain soturi oli jo mäessä: Juuli, Itä-Stadin kuumin uttel. Plussaa oli ja mäessä märkää, tiemme vei vastustamattomasti ala Kattiin ja joukon komein, siis lähes yli-komea hunksi Sampo söi lounasta monen monta lautasta. Lohi oli perus fisuu. Koska kaupat olivat kiinni, jouduimme safkaamaan kaks päivää pussipastaa! Mökille päästyämme ei ollut muuta tehvävissä kuin aloittaa hirveät perseet olalle vetäminen. Mökkidokauksen jälkeen päädyimme ala Kattiin yhille, missä Sampo yritti epätoivoisesti lämpätä jotain paikallisia 13-vuotiaita pikkupilluja, tuloksetta. Matka jatkui taksikuskin kanssa rupatellessa Sotkamon kuumimpaan yökerhoon, Kantikseen. Kauheassa kännissä oltiin, mutta sisään onneksi päästiin. Itä-Hessun tiukkapilluisin uttel iski elämää nähneen sotkamolaisen herrasmiehen, joka Sampon pilausyrityksistä huolimatta tarjosi bisseä ja mustikkashotteja niin että tukka meinasi lähteä. Mustikkashotti on muuten _tosi_ hyvää. Vuokatti Drinking Team suosittelee. Manu ehti myös lahtelaisille tuttuun tyyliin viedä rahaa välistä sotkamolaiselta hyväuskoiselta fossiililta. Ei taida Sampollakaan hissit mennä ihan ylimpiin kerroksiin kun taksista noustessaan nuori mies pannutti heti vesilammikkoon. Juuli luuli poikaparan kusseen housuun, mutta känni-Sampo korjasi kohuväitteen, ja jatkoi matkaansa vessaan.
Päivä 3, 7.12
Samposta tuli nelihenkisen porukan kolmas jäsen joka koki mereneläimiä pöntössä. Sampo liittyi Jasminin ja Manun (joka kyseli vasenkätiseltä Sampolta, kummalla kädellä hän kättelee) joukkoon. Tätä voisi kutsua jo urheilusuoritukseksi. Kaikki paineet siirtyivät nyt joukon skuffelle Juulille, joka ottaa haasteen vastaan toivottavasti jo tänä iltana. ”Mä välitän susta. Juuli laattaa.” Sampo väläytti tekstiviestin, joka herätti naurunpurskahduksia aamulla. Pallo on nyt Juulilla. Täydentääkö Juuli täydellisen reissun olemalla joukon viimeinen laattamaakari? Jatkoa tulee huomenna tai ehkäpä jo tänä iltana viiden promillen mukana. Tänä iltana on tarkoitus lähteä laulamaan karkaokea paikalliseen kapakkaan ala Kattiin. Big Pimpin’, You Know! Tänään Itä-Stadi ja joukon musta lammas: lahtelainen ysäri, hoilottelee Kaija K:ta. Mitä porukkaa mökissä on aikasemmin ollut: shottilaseissa ainakin vuoden pölyt, TÄ! Itä-Stadin nuoret ryhtyivät sivistyneiksi juoden laseista eikä pullonsuusta, jolloin tämä surullinen tapahtuma tuli huomatuksi. Sinä joka tätä juuri nyt luet (saattaa olla tosin jo liian myöhäistä). Valitse tyynysi tarkoin, sillä yhdestä tyynystä saattaa löytyä yllätys. Namusta en tiedä, mutta tikkarista se on tullut!
Päivä 3, yöllä 00.15
Voin kertoa, että nyt on hauskaa. Ihmettelet varmaan miksi olemme jo näin aikaisin mökillä. Vastaus löytynee tulevasta tarinasta. Aloitimme illan perus juomapelillä. Eilen piti esittää tyttöä (
http://youtube.com/watch?v=NPh0bTNPcTk) aina ennen kun ottaa huikkaa. Tänään oli vähän vaisumpaa. Päätin olla juomatta, koska eilinen otti koville. Lähdettiin kohti ala Kattia ja Juuli aloitti juomisen. Juoma jos toinenki siinä kului ja ensiksi laulettiin Todella kaunis ja myöhemmin tytöt veti Kyyneleet. Kovis meininki, vaikka yks jyväjemmari tuli haastaa riitaa. Pistettiin lahtelainen kehään, ja voin kertoa että ei tarvittu toista erää! Juuli otti parit tequilat sitten pari lisää ja se olikin sitten menoa. Pöytään sammumisen jälkeen Juuli sammui vielä ulos kertaalleen, jonka jälkeen lähdettiin kolmisteen taluttamaan tuota Itä-Stadin kuuminta uttelia. Matka oli ikimuistoinen. Matkan aikana känni-Juuli lähetti tulevaisuuden Juulille viestin kännykkään. Känni-Juuli pahoitteli dokaamistaan ja käski tulevaisuuden rajoittaa ryyppäystään, ettei kavereiden tarvitse uudestaan kantaa känni-Juulia kotiin. Mutta se minkä te varmasti haluatte kaikki tietää, on laattaus. Ja ei, kaikkia ennakko-odotuksia vastaan Juuli ei ole vieläkään byytannut, mutta päivitämme tilastot vielä huomenna aamulla. Känni-Juuli vaikenee toistaiseksi.
Päivä 4, 8.12. lähtöaamu
No voi moro! Ollaan naurettu känni-Juulin viestille ihan törkeesti. Viesti meni suurin piirtein tähän malliin:
”Hei huomisen Juuli, hei jos sä oot enää ikin täs kunnos, mä toivon et sä et oo enää ikinä tämmöses kunnos, koska tää tuntuu ihan kauheelta, mul on ihan ihan hirvee laatan kuva, mua vaan laatattaa koko ajan.
Mullois varmaa ollu hauskaa tuol bileis, hei terveisii Maukalta ja Jasminilt ja Sampolta, mut sillee et miksetsä voinu niiku käyttäytyy tuol baaris. Koska mua sillee vitusti nolottaa tuol baaris sileen et on vaan siellä ja niiku on sillee ihan viimestä päivää ja noi joutuu tyylii kantaa mua.
Must ei oo tosi kivaa mut ens kerral ku puhutaa ni voisit ottaa vähän iisimmin, vitusti mun kuola valuu, mut siis ens kerral otat vähän iisimmin ku ollaa juomas. Kyl mä tiän et nyt on loma ja kaikkee plaaplaaplaa ja sul on paskaa, Sampo varmaa sammutti tän jo, mut nyt otetaa ens kerral nätisti eiks vaa ja huomen lähetät viestin mulle, sun känni-Juulille eiks vaa jeppisjee. NonniiMooo!”
Juuri äsken sanoin mökkiläisille, että nyt rupeaa pikkuisen morkkis hiipimään pääkoppaa kohden, tässä siis kirjoittaa tämä eilisen illan puhutuin henkilö (känni-Juulin jälkeen) eli tulevaisuuden Juuli. Sit joo...Tosta viestistä, eilisistä kuvista ja noiden kertomuksista päätellen taisin olla eilen enemmän kuin pienessä sievässä. Olin siis aivan perseet olalla, ei siitä sen enempää, siis kyllä kertoisin jos muistaisin. Aamulla heräsin ekana ja menin keittiöön riehumaan, Sampo sekä muut hernostuivat muka pitämääni meluun ja huusivat yläkerrasta jotain turpa kiinni pitämiseen viittaavia lausahduksia.
Nyt istutaan viimeistä tuntia pizzaa syöden. Mietitään mitä tästä reissusta on käteen jäänyt. Laskettelemaan tänne tultiin, mutta ryyppäykseksihän tämä meni. Kolme päivää kaatokänneissä, mielestämme ansaitsisimme mitalit, pokaalin tai edes kunniaa ja mainetta. Osa porukasta vannoi, ettei juo alkomaholia ainakaan viikkoon! Ensi perjantai on taas mahdollisuuksia täynnä. Kiitämme vuokattia erittäin hauskan reissun mahdollistamisesta. Ja vaikka kuinka yritettiin, Juuli ei vieläkään onnistunut puhumaan norjaa. Känni-Juuli on erittäin häpeissään ja lupaa korjata tilanteen as soon as possible, mahdollisesti jo ensi perjantaina. Vuokatti Drinking Team kiittää, kuittaa ja laattaa. Toivottavasti ensi kerralla kun saavumme tämä kirja on täynnä yhtä hulvattomia tarinoita kuin meidän stoori. Palautteet, kommentit ja mahdolliset kustantajan yhteydenotot mailiin tai tähän lomakirjaan.
VUOKATTI DRINKING TEAM PROUDLY PRESENTS:
Tulevaisuuden Juuli, Manu, Jasmin, KÄNNI-JUULI, Sampo