onko tämän päivän ihmisillä enää lainkaan selkärankaa,kysyn vaan.
tuntuu monelle olevan hirveän vaikeata joskus ottaa se pieni taskupeili kätöseen ja kattoa et mikäs ääliö sieltä tälläkertaa kurkkii -tai vastaavasti todeta että vittu,ei mun asiat niin huonosti olekkaan ja mähän olen ihan jees-kamaa :)
onko se oikeasti niin vitun vaikeeta sanoa mokanneensa,tai käyttäytyneensä ku persereikä?
minkä helvetin takia pitää keskittyä siihen että "mä oon niin vitun läski" jos painaa alle normirajan?
miks pitää itkeä huonoa parisuhdetta jos ei viiti asioiden eteen tehdä mitään?
huoh,pää tässä hajoaa ku kaikkia sais olla vuoron perään auttamassa....