Nyky-yhteiskunta on julma, raaka ja ennen kaikkea kylmä kuin Novosibirskin talvi. Nykyään ei voi edes näyttää tunteintaan kenellekkään. Sellaiseen eleeseen vastataan välinpitämättömyydellä ja niin jumalallisella, mutta myös niin tappavalla hiljaisuudella. Ja mikä pahinta, kaikki puhutaan selän takana. Kuinka masentavaa :-/
Toista oli silloin kun minä olin nuori. Voi niitä aikoja. Muistan kaikki vanhat kaverini: Fonzien, Potsien ja Ralphin. Muistan kuinka ajoimme Fonzien kanssa autoilla kilpaa ja kuinka Fonzie hyppäsi moottoripyörällään autojen yli. Muistan myös kerran kun hävisin kaikki rahani korttipelissä, ja kuinka isäni, Tom Bosley, joutui hankkimaan ne takaisin.
Voi niitä aikoja, ne olivat todellisia onnenpäiviä ... 8-)