Iltamme ensimmäisen
taas muistoista löydän
heräävän rakkauden, ja kahvilan pöydän
käden kun kädelle sun, mä laitoin niin hiljaa ja arastellen
kutsuuni mun, sä vastasit värähtäen
Jos nään, sun silmistäsi lämmön kadonneen,
jos et sä enää vastaa katseeseen, on kylmyys hiipinyt jo sydämeen,
jos jään, oot kärsimätön kun me kohdataan, ei huules sula enää kuumaan suudelmaan,
niin ymmärrän mun aika mennä on,
Vuosia laske mä en, vaan joskus kuin salaa
menneitä mietiskellen, tuo tuokio palaa
käden jos kädelle sun, nyt laitan ja hellästi sua hyväilen
kutsuuni mun, sä vastaatko värähtäen?