Meidän hra aloitti illan urakkansa tekemällä lumitöitä parvekkeellamme, jossa ei ole kattoa.... kaiken tohinan keskellä rikkoi lasten lapion kahteen osaan... Hyvät puolet siinä on ne, ettei pääse nojailemaan varteen...ja sekin, että homma hoituu nopeammin kahdella eri osalla, kuin yhdellä.
Jostain kumman syystä kieroutuneet huumorimme menivätkin jo siihen pisteeseen siinä vaiheessa, kun hra alkoi kertoa miettineensä kynttilöille paikkaa, että onhan se hieno saada sisustaa omaa asuntoa...
Pöydän altakin saa tarvittaessa sen verran suojaa, kun siihen laittaa jonkilaisen risaisen kankaan, että pääsee nukkumaan..
Keittiökin on hienosti tuotu kulmaan, koska jalallinen sähkögrilli löytyy, kun muistaa etsiä sen lumen alta...Joulukuusen havuista saa lämmikettä....
Sitten tuli puhetteeksi koska rakas kummityttöni tulee käymään.... Kysyin, että pyydänkö samalla pistäytymään siinä niin käytännöllisessä yksiössä jossa pelaa ainakin tuuletus...ja onhan kaikki niin käden ulottuvilla....
Timppa pyysi soittamaan aiemmin, että on varmasti kotona, vaikka asutaankin niin lähekkäin....ei pääse toinen sitten eksymään matkalla...ja pääsen minäkin sitten tupakille...Ovikelloa ei ole kuulemma vielä hankkinut, kun tämä tuli niin äkkiä...