Nyt päätti sit meitsikin ottaa päiväkirjan käyttöön, vaikka olenkin suureen ääneen huudellut sen olevan vain ihquraxubejbepissiksiä varten. =)
Toisaalta, nyt on taas kova kirjoitusvimma, kun "tunneakku" on tyhjillään....
Oon antanut niin paljon empatiaa ystäville, ettei ehdi ajatella omia asioitaan.
Siis mielelläni minä olen olkapäänä ja autan aina kun voin,
nyt vaan on pitänyt olla yhtäaikasesti liian monelle kuuntelijana.
Ja Villikissa jos luet tätä, niin toim.huom. en tarkoita sinua.
Taidan käpertyä Eksin viekkuun, se on paras paikka ladata tunneakkua!