juu veera voit lopettaa jo... vai tunnustuksenko haluat minulta? okei, tässä se tulee... sinä voitit tapahtui niinkuin halusitkin ja usko pois tiedän ja tunnen sen vieläkin ei tarvitse aika ajoin tulla uutta kunniakierrosta tulla tekemään ja muistuttamaan asiasta... tiedän että mokasin tein virheen, useita joita toivoitkin ja tilaiseeden tullen aina sitten jelppasit jos ei muuten, mutta pääasia on että tahtosi tapahtui.. toivon ettet yritä enää manipuloida lindaa enää samal taval ku ennen..
joo tiedän että hyökkäät nyt tapasi mukaan täyslaidallisella kimppuuni koska uskalsin sanoa sinulle vastaan ja pahasti.. ole kiltti älä keksi enää uusia tarinoita tekemisistäni lindalle ja muillekaan sillä ei siitä enää hyötyä olisi, paitsi toki jos saisit tarpeeksi hyvin vakuuteltuas ajan myötä nekin muuttumaan todeksi muiden silmissä... olen pahoillani jos olen sinua joskus niin pahasti satuttanut että sinun on jatkuvasti palatattava satuttamaan minua ja palauttamaan kipeitä muistoja päähäni.
ja jos siitä on sinulle niinkin paljon iloa kuin mitä luulen niin kyllä, olet onnitunut siinä joka kerta todella hyvin ja onnistuit taas. Se todella sattuu mielettömästi eikä se ole muuttunut yhtään vähemmäksi kuin mitä se oli alussa, joskus luulen sen jopa voimistuneen mikäli mahdollista ja minulla on todella ikävä sitä ihmistä enemmän kuin mitään ja se todella lamauttaa minut kokonaan että onnistuin typeryydelläni pilaaman aivan sen kaiken, aivan omine kauniine käsineni tuhosin kaiken mitä...
tajusin aina oikeasti halunneeni ja minkä puolesta minun olisi oikeasti pitänyt taistella eikä minkään typerän kova jätkä leiman perässä ja yleisen hyväksynnän järjetön metsästämiseni... Kun se jonka hyväksyntää oikeasti tarvitsin oli koko ajan vierelläni ja tiesin aivan siitä ensi kerrasta lähtien kun juttelin hänen kanssaan kahdestaan että hän oli jo hyväksynyt minut itsenäni, mutta silti yritin olla enemmän niin hänelle kuin muillekin joka lopulta teki minusta niin suunnattoman kusipään etten itsekään voi kuin vihata sitä mitä olin silloin ja kuinka säälittävältä kuulostan itkiessäni vieläkin noiden aikojen perään vaikkei se mitään autakaan, näen viikoittain unia juuri siitä päivästä kun sain kuulla erosta ja aina silloin saan kokea sen saman suunnattoman menetyksen tuskan täysissä voimissaan, tuntiessani kun osa minusta katosi enkä voinut kuin katsella sen haihtuvan pois luotani.
noin kuusi nukkumaani yöunta kymmenestä päättyvät aina näin ja saan taas herätä siihen että toivoisin taas olevani unessa, sillä sekin olisi ollut parempaa kuin tämä ja ainakin saisin nukkuessani kuulla hänen äänensä edes puhelimen kautta, vaikka sieltä kuulemani sanat jaksavat aina järkyttää aivan yhtä paljon. Olen toivonut että jos näkisin siitä päivästä tarpeeksi unta niin ehkä voin joskus edes unen maailmassa palata korjaamaan kaiken sen vääryyden mitä olin teoillani aiheuttanut hänelle.
Eromme jälkeen muistan jokaisen tapaamiseni lindan kanssa sillä en ole mitenkään pystynyt enkä tahtonutkaan unohtaa miten surulliselta ja särkyneiltä lindan kasvot ja silmät näyttivät
joka kerta kun hän katsoi minua kohti sen viimeisen kerran ennen kuin lähdimme eri suuntiin... katsoin aina kopeana toiseen suuntaan kuin en välittäisi vaikka totuus oli se etten pystynyt katsomaan häntä silmiin sillä joka kerta niistä heijastui minulle takaisin hänelle aiheuttamieni kärsimysten tulos miltä nimenomaan minun olisi pitänyt häntä suojella. Lopujen lopuksi pelkäsin tavata lindaa koska en kestänyt nähdä niitä kauniita mutta niin satutettuja silmiä jotka olin itse...
antanut hänelle vastalahjaksi kaikesta siitä rakkaudesta minkä sain vastaanottaa ollessani hänen kanssaan. Voisin jatkaa loputtomiin kirjoittamista mutta toivon jo tässä tehneeni edes hiukan sinulle selväksi että kyllä... vieläkin koskee ja kunnolla koskeekin hitto vie. Mutta nyt olen jo sen verran oppinut peittelemään sen ettei muut sitä helposti näe, mutta nyt kun tiedät niin voisitko tyytyä siihen että nyt sinulla on tieto että olen vielä aivan yhtä rikki kuin ennenkin vaikkei ulospäin ehkä siltä näytäkään ja armahtaisit minua ihan vain sen verran että jättäisit minut rauhaan jookos. pyydän sitä sinulta ihan oikeasti sillä en oikein jaksa enempää.
Ja todellakin olin unohtanut ne kansiot aivan täysin. muistan kyllä luvanneeni ne palauttaa jopa oma kätisesti ja kotiovelle saakka, mutta taisi silloin olla jade kipeänä ja unohdin koko kansiot tyttöä hoitaessani. Tosin ei ole sinun asiasi siitä minulle muistuttaa vaikka kuinka siitä pidätkin. numeroni on 046-5868782 anna se vaikka lindalle ja pyytäisitkö häntä soittamaan minulle jahka vain joutaa niin sovitaan minne vien tai lähetän ne...
pyydän nyt sanomaani jo etukäteen sinulta veera anteeksi mutta en luota niitä kansioita sinun käsiisi sillä en epäile hetkeäkään ettetkö voisi hiukan repiä niitäkin sieltä täältä ihan vain kirsikaksi omaan voitonkakkuusi ,minkä ansaitsit syöttämällä todella taitavasti eripuraa, epäilyksen varjoja ja mustasukkaisuutta parisuhteemme ylle koko sen keston ajan ja sen jälkeenkin. En kuitenkaan pidä suhteemme epäonnistumista sinun syynäsi.
Se että haukuit minua aina selkäni takana ja manipuloit lindaa
todella taidokkaasti monia kertoja uskomaan että oikeasti hän vihasikin minua rakastamisen sijaan, se mistä tiesin kuinka olit hyvä manipuloimaan lindaa johtui siitä että pyrimme molemmat ohjaamaan niin sanotusti samaa autoa. En tarkoittanut ollenkaan hämmentää hänen mieltään eduikseni manipulaation avulla mutta taisin tehdä sitä koko suhteen ajan enemmän tai vähemmän alitajuntaisesti... muistan aina ne kerrat kun olin saapunut joiltakin lyhyemmiltä matkoiltani kotiin ja linda onnistui olemaan minulle vihainen vain 10 minuuttia ja sen jälkeen hän tuli lähes aina ja käpertyi viereeni makaamaan otti kiinni kädestäni ja siirsi ne oman päänsä päälle että ymmärtäisin haroa hänen hiuksiaan. muistan kun hän sanoi ettei ymmärrä miksei se toimi niinkuin...
veeran luona toimi, sillä silloin hän pystyi olemaan vihainen minulle ja huutamaan minulle mutta ei se hyödyttänyt kun en ollut sitä kuulemassa. Silloin ymmärsin todella kuinka paljon sinun täytyikään vihata minua sillä olit nähnyt niin paljon vaivaa satuttaaksesi minua, mutta ainoa huono puoli että vaikka minä olinkin pääsyy lindan huonoon oloon niin, sinun vihaamisen opettelukurssisi ja kaikki muut tempauksesi saadaksesi meidät eroamaan että saisin tuntea kai osan siitä kivusta mitä raukka
jouduit kokemaan kun sinä ja minä erosimme, sillä muistan kun en huomioinut sinua kun itkit minulle ja purit pahaa oloasi parvekkeella. kuuntelin kyllä ja yritin olla tukemassa sinua mahd paljon kunnes lopulta en enää kestänyt kuinka joka kerta aloit vaivihkaa puhua siitä "kun taas olisimme yhdessä ja kaikki olisi taas normaalisti" raivostuin aika pahasti ja sanoin sinulle todella ilkeästi enkä sen jälkeen suostunut kuuntelemaan tai keskustelemaan kanssasi kahden ellet menisi ammattiauttajalle..
jos kaikki tämä näkemäsi vaiva vain saadaksesi nähdä minut musertuneena johtuu jostain niistä ajoista kun olimme yhdessä tai kun erosimme tai ihan mistä tahansa vihasi minua kohtaan johtuu niin olen vilpittömän pahoillani. Äläkä sano että et pitänyt minusta siksi koska olin huono lindalle sillä käytöksesi alkoi jo paljon ennen lindan ja minun seurustelua... tikulla silmään joka vanhoja muistelee mutta tahdon oikeasti edes pienen vinkin mistä vihasi johtuu jos mikään noista ei ollut oikea syy.