minä sinua rakastan, tiedän sen
se ei ole vain hetkisen huumaa
se on nuotion hehku hiljainen
se on roihua polttavan kuumaa
se ei sammu kun saapuvat hallayöt,
se ei kuole kun maassa on routa,
vaan se kestää myrskyt ja tuuliset yöt
ja se kestää, on sade tai pouta
minä sinua rakastan, katsohan,
kuinka kirkkaasti tuikkivat tähdet
joka päivä ne sinulle lahjoitan,
jos kanssani matkalle lähdet
ja kun kuljemme painavin askelin,
ja kun aika tuo murhetta tupaan,
pidän sinua kädestä hellemmin
yhä enemmän rakastaa lupaan
minä sinua rakastan silloinkin
jos me ehdimme vanhuuden ikään
olet minulle edelleen suloisin,
eikä lämpöä sammuta mikään
mitä siitä, jos ryppyjä poskiin saat,
taikka kumaraan selkäsi taipuu
näen silmäsi kirkkaat ja kuulakkaat
yhä mieleni haaveisiin vaipuu